Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ja lastensuojelu

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan 

  • kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (3 artikla),
  • lapsella on ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus. Vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tulee kunnioittaa. Vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi. (14 artikla)
  • lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä (19 artikla).

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus oikeudenloukkauksena

Poikien ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella tarkoitetaan uskonnollisiin tai kulttuurisiin syihin perustuvaa toimenpidettä, jossa pojan siittimestä poistetaan esinahkaa. Sitä ei ole lainsäädännössä erikseen kielletty. Väärällä tavalla tehtynä se saattaa kuitenkin olla rikos.
Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus, THL)

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asiassa ohjeen vuonna 2015. Sen mukaan

  • pojan ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ei kuulu julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon,
  • toimenpiteen saa tehdä vain laillistettu lääkäri,
  • lääkärin on ennen ympärileikkauksen tekemistä annettava huoltajille riittävät tiedot ympärileikkauksen luonteesta, vaikutuksista ja mahdollisista haitoista sekä toimenpiteen peruuttamattomuudesta,
  • huoltajilta tarvitaan kirjallinen suostumus eikä ympärileikkausta saa tehdä, jos yksikään huoltaja vastustaa sitä,
  • leikkausta ei saa tehdä, jos poika vastustaa sitä, kun hän ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee ymmärtämään ympärileikkauksen merkityksen ja
  • leikkaus on suoritettava asianmukaisissa ja steriileissä olosuhteissa kivunlievityksellä, josta vastaa lääkäri.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohje poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta (STM; pdf 153 kB).

Ihmisoikeusnäkökulmasta ei-lääketieteellisessä ympärileikkauksessa puututaan lapsen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen ilman lapselle itselleen tulevaa hyötyä, joka lääketieteellisissä toimenpiteissä yleensä on. Toisaalta lapsella on myös oikeus uskonnonvapauteen. Vanhemmilla on lisäksi oikeus ja velvollisuus kasvattaa ja ohjata lastaan. Ratkaisevaa on kuitenkin lapsen etu eikä lapsen terveys tai tasapainoinen kehitys voi olla uhattuna.

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus ja lastensuojeluilmoituksen tekeminen

Terveydenhuollon ammattilaisia ohjeistetaan ottamaan asia puheeksi raskaana olevien ja alaikäisten poikien vanhempien kanssa, kun maahanmuuttajataustainen henkilö tai turvapaikanhakija tulee alueelta, joissa kulttuuriin kuuluu poikien ympärileikkaus.
Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus, THL)

Velvollisuus tai oikeus tehdä lastensuojeluilmoitus ei synny suoraan sen perusteella, että pojalle ollaan suunnittelemassa ympärileikkauksen tekemistä tai että se on jo tehty. Arvioinnissa vaikuttaa se, onko edellä mainittua sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta noudatettu ja erityisesti se, onko toimenpiteestä aiheutunut lapselle komplikaatioita.
Lastensuojeluilmoitus ja sen tekeminen

Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen velvoitetulla saattaa olla velvollisuus tehdä samalla ilmoitus poliisille. Kyseessä saattaa olla pahoinpitelyrikos. Epävarmoissa tilanteissa on hyvä konsultoida poliisia.
Ilmoitusvelvollisuus lapseen kohdistuvasta väkivallasta

Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus lastensuojelun näkökulmasta

Lastensuojelun saatua ilmoituksen jo tehdystä pojan ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta tai asian tultua muulla tavoin lastensuojelun tietoon saattaa olla aiheellista tehdä palvelutarpeen arvio, johon sisältyy lastensuojelun tarpeen arviointi. Oleellista on se, onko noudatettu edellä mainittua sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta mm. lapsen kivunlievityksestä ja asianmukaisista leikkausolosuhteista sekä se, onko lapselle aiheutunut komplikaatioita. 

Suunnitteilla olevan leikkauksen osalta on samoin mahdollisuuksien mukaan arvioitava, täyttääkö tuleva toimenpide kyseiset kriteerit. Tärkeää on lisäksi arvioida yksittäistapauksellisesti lapsen ja perheen kokonaistilanne. Huostaanoton ja kiireellisen sijoituksen tarve arvioidaan myös yksittäistapauksellisesti perheen kokonaistilanne ja leikkauksen toteuttamistapa huomioiden. 

Sosiaalityöntekijä arvioi tarvittavat lastensuojelutoimenpiteet ja sen, onko tarpeen tehdä ilmoitus poliisille. Lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Pojan ei-lääketieteellinen ympärileikkaus saattaa täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön, jos se on tehty epäasiallisissa olosuhteissa ja ilman kivunlievitystä. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa konsultoida poliisia asiassa.

Kirjallisuutta

  • Hakalehto, Suvianna & Helander, Merike. (2017). Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus lapsen oikeuksien näkökulmasta. Defensor Legis 6/2017, 942-961.
  • Lahti, Raimo (2010). Poikien ympärileikkaus. Monikulttuurista rikosoikeutta. Teoksessa Porttikivi, Janne & Tiihonen, Jussi (toim.): Mies väärästä tiedekunnasta: Ari Hirvosen 50-vuotisjuhlakirja. Helsinki: Loki Kirjat, 51–67.