Geneerisen PROMin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa (GenPROM)

Potilaiden toimintakykyä kartoittavalla geneerisellä eli yleisellä itsearviointimittarilla (Patient-Reported Outcome Measure, PROM) selvitetään potilaan omaa kokemusta tilanteestaan yleisellä tasolla. Suomen terveydenhuoltoon ei ole vielä valittu geneeristä mittaria yhtenäiseen käyttöön, vaikka siitä on jo useita vuosia keskusteltu ja sitä on toivottu.

GenPROM-projekti toteutetaan hyvinvointialueilla, joiden kanssa selvitetään geneerisen PROM:n tuottaman tiedon tarvetta ja toteutusta terveydenhuollossa. Hyvinvointialueita pyydetään mukaan toimintatapojen yhteiskehittämiseen digitaalisen PROM-tiedon hyödyntämisessä.

Projekti perustuu Kansallisen sote-tietojohtamisen ja vaikuttavuuden kehittämisen -toimeenpano-ohjelmaan, joka on osa Kansallista palvelureformia ja pääministeri Orpon hallitusohjelmaa.

Tavoitteet

Tavoite 1: Yhtenäinen geneerinen PROM-mittari on valittu julkiseen terveydenhuoltoon aikuisväestölle.
Tavoite 2: Osa hyvinvointialueista hyödyntää ja muilla hyvinvointialueilla on valmius hyödyntää geneeristä PROMia osana potilaiden palvelutarpeiden arviointia, seurantaa sekä tiedolla johtamista.
Tavoite 3: Hyvinvointialueiden käytössä on kansallinen geneerisen PROMin käyttöönottoon, käyttöön ja PROM-tiedon hyödyntämiseen ohjaava toimintamalli ja etenemissuunnitelma projektin jälkeiselle ajalle.
Tavoite 4: Kansallisen vähimmäistietosisällön kehittämiseksi on ehdotuksia uusista PROM-tietoon perustuvista indikaattoreista, jotka soveltuvat hyvinvointialueiden vertailuun ja kansalliseen ohjaukseen.

Toteutus

THL tekee STM:lle ehdotuksen soveltuvista geneerisistä PROM-mittareista. Ehdotetuista mittareista kootaan kattavasti tietoa ja käyttökokemuksia. Koostetun tiedon perusteella THL tekee STM:lle ehdotuksen yhdestä geneerisestä PROM-mittarista julkisen terveydenhuollon käyttöön. STM tekee päätöksen mittarista.

THL tukee ja ohjaa hyvinvointialueita valitun geneerisen PROMin käyttöönottoon, käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvissä asioissa. Yhteiskehittämisen tuloksena laaditaan muun muassa ehdotukset geneeristä PROM-tietoa hyödyntävistä indikaattoreista, kehitetään genPROM-toimintamalli hyvinvointialueille ja laaditaan etenemissuunnitelma projektin jälkeiselle ajalle.