Kohti hyvää vammaissosiaalityön asiakasprosessia – tietoa ja yhteistä kehittämistä toimeenpanon tueksi

Julkaistu

27.8.2026

Blogikirjoituksissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia, eivät laitoksen virallinen kanta.

Hyvä asiakasprosessi rakentuu lainsäädännöstä, ammatillisesta osaamisesta, toimivista käytännöistä ja yhteisestäkehittämisestä. Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen vammaispalvelulain tavoitteena on edistää YK:n vammaisyleissopimuksen periaatteiden mukaisesti yhdenvertaisuutta, osallisuutta sekä vammaisen henkilön itsenäisen elämän ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lain toimeenpanolle on luotu vahva perusta, mutta uudistuksen onnistuminen edellyttää, että hyvinvointialueilla turvataan asiakastyön edellytykset: riittävät resurssit, osaaminen ja toimivat työskentelykäytännöt.

Aiemmassa blogissamme Asiakasprosessi vammaissosiaalityössä – väline yhdenvertaisuuden toteutumiseen tarkastelimme asiakasprosessia yhdenvertaisuuden ja osallisuuden näkökulmasta. Nyt uuden vammaispalvelulain toimeenpanosta on saatu ensimmäistä laajempaa seurantatietoa hyvinvointialueilta. Samalla Kohti oikeudenmukaisia vammaispalveluja – ESR+-hankkeessa on käynnistynyt asiakasprosessin kehittämisyhteistyö yhdessä hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.

Seuranta ja kehittäminen tarjoavat mahdollisuuden tarkastella, miten lain tarkoitus ja keskeiset periaatteet näkyvät käytännön työssä ja millaisia kehittämistarpeita toimeenpanon ensimmäisen vuoden aikana on tunnistettu.

Hyvinvointialueet arvioivat osallisuuden toteutuvan, mutta asiakasprosessissa on haasteita

Vammaispalvelujen seurantahankkeen ensimmäisessä laajassa hyvinvointialuekyselyssä hyvinvointialueet arvioivat asiakkaiden osallistumisen palveluprosessiin toteutuvan pääosin hyvin, erityisesti palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaiheissa. Samalla alueet kuitenkin raportoivat haasteita asiakasprosessin sujuvuudessa.

Hakemusten käsittelyajat olivat monilla alueilla pidempiä kuin vuoden 2022 kuntakyselyssä. Myös palvelutarpeen arvioinnin käynnistämisessä määräajassa sekä päätösten toimeenpanossa raportoitiin aiempaa enemmän vaikeuksia. Hyvinvointialueiden mukaan taustalla vaikuttivat erityisesti henkilöstöresurssien riittävyys, uuden lainsäädännön käyttöönotto sekä uusien toimintatapojen rakentaminen.

Tulokset muistuttavat siitä, että hyvä asiakasprosessi koostuu sekä useista tekijöistä että useasta prosessin osasta. Asiakkaan osallistumismahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on, että palvelutarpeen arviointi käynnistyy oikea-aikaisesti, päätökset tehdään kohtuullisessa ajassa ja myönnetyt palvelut saadaan käyttöön ilman tarpeettomia viiveitä.

Ensimmäinen laaja seurantatieto kuvaa tilannetta vaiheessa, jossa hyvinvointialueilla rakennetaan uusia toimintamalleja, kehitetään palveluja ja yhtenäistetään käytäntöjä. Monilla alueilla esimerkiksi uusia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja asumisen tuen ratkaisuja kehitetään edelleen.

Kehittämistarpeet tunnistetaan yhdessä

Vammaispalvelulain seurantahankkeen tarkoituksena ei ole ainoastaan arvioida uudistuksen onnistumista, vaan myös tunnistaa kehittämistarpeita. Tähän työhön liittyy myös THL:n Kohti oikeudenmukaisia vammaispalveluja ESR+ -hanke.

Yksi hankkeen neljästä työpaketista keskittyy vammaissosiaalityön asiakasprosessiin. Kehittämistyö käynnistyi keväällä 2026 järjestöjen kanssa ja jatkuu syksyllä hyvinvointialueiden kanssa. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, asiakasprosessin sujuvuus sekä hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen.

Työtä ei aloiteta tyhjästä. VamO-hankkeessa tuotettuja toimintamalleja ja työvälineitä on hyvinvointialueiden käytössä. Nyt tavoitteena on hyödyntää tutkimustietoa, seurantahavaintoja ja hyvinvointialueiden sekä järjestöjen ammattilaisten kokemuksia asiakasprosessien kehittämisessä.

Hyvä asiakasprosessi on yhteinen kehittämistehtävä

Ensimmäiset seurantatulokset osoittavat, että hyvinvointialueilla on tehty paljon työtä uuden vammaispalvelulain toimeenpanossa. Samalla ne tuovat näkyväksi asiakasprosessin kehittämistarpeita, erityisesti prosessien sujuvuuden, palvelujen yhteensovittamisen ja resurssien näkökulmasta.

Hyvä asiakasprosessi rakentuu vähitellen tutkimustiedon, seurannan, ammattilaisten osaamisen, kehittämistyön ja asiakkaiden kokemusten pohjalta. Lopulta uudistuksen onnistuminen näkyy siinä, miten hyvin asiakkaan oikeudet, osallisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat arjen palveluissa.