Mielenterveyden hoito perusterveydenhuollossa on vahvistunut
Kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpano on edennyt strategiakauden puoliväliin. Strategian väliraportin mukaan mielenterveyshäiriöiden hoito perusterveydenhuollossa on viime vuosina vahvistunut. Ammattilaisille on sekä tuotettu tietoa työn tueksi että tuotu mielenterveyden tuen menetelmiä perustasolle. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle menetelmien osaamista on koulutettu laajasti.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on toteutettu kansallinen asiakaspalautekysely kahdesti ja sen perusteella asiakkaiden kokemukset hoidosta ovat muuttuneet myönteisemmiksi.
Väliraportti kokoaa tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimeenpanotyöstä. Se antaa ajantasaisen kuvan mielenterveyden kehityksestä Suomessa viime vuosina sekä linjaa toimia, joita tarvitaan mielenterveystyön ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
"Mielenterveyden haasteisiin on tartuttava varhain, sillä oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmien kasautumista ja syrjäytymistä. Hallitus on vienyt eteenpäin kansallista mielenterveysstrategiaa, vahvistanut matalan kynnyksen kohtaavaa mielenterveystukea ja parantanut hoitoon pääsyä. Lasten ja nuorten terapiatakuu on tästä merkittävä esimerkki. Tavoitteemme on, että ihmiset saavat apua ajoissa, toimintakyky säilyy ja palvelut ovat mahdollisimman vaikuttavia. Mielenterveysstrategian toimia on jatkettava, mutta samalla strategiaa on päivitettävä vastaamaan nykytilaa ja muuttuvia tarpeita", muistuttaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman.
Seuraavaksi vahvistetaan erityisesti lasten ja nuorten palveluja
Nuorten hyvinvoinnissa näkyy myönteisiä merkkejä: nuorten kokemukset yksinäisyydestä ovat koronapandemian jälkeen vähentyneet pandemiaa edeltäneelle tasolle, ja positiivinen mielenterveys on vahvistunut. Strategiakauden loppupuoliskolla on tärkeää jatkaa lasten ja nuorten mielenterveyden lähipalvelujen kehittämistä. Tähän kuuluvat myös raskauden ja vauva-ajan palvelut.
Laadukas kirjaaminen ja tiedon hyödyntäminen ovat keskeisiä, jotta palveluja voidaan kehittää tarpeiden mukaan ja ohjata työtä entistä paremmin tiedon perusteella.
Mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman jatko on turvattava
Mielenterveyden vahvistaminen tukee myös itsemurhien ehkäisyä. Itsemurhat ovat Suomessa yhä vakava ongelma, jota tulee aktiivisesti ehkäistä itsemurhien ehkäisyohjelman toimenpiteiden mukaisesti.
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma julkaistiin vuonna 2020. Strategia on voimassa vuoteen 2030 asti. Toimeenpano jatkuu aktiivisesti ja monialaisesti myös strategiakauden loppupuoliskolla.
Seuraavalla hallituskaudella on tärkeää valmistella uusi mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2030–2040 sekä käynnistää niiden toimeenpano.
Lähde
Rapeli Saara, Lindgren Maija (ed.) Mielenterveys Suomessa - Mielenterveysstrategian väliraportti 2020–2025. Työpaperi 25/2026. 65 sivua. Helsinki, Suomi 2026. (verkkojulkaisu)
Lisätietoja
Maija Lindgren
Tiimipäällikkö
THL
puh. 029 524 7015
[email protected]
Anu Vähäniemi
Projektipäällikkö
THL
puh. 029 524 8114
[email protected]
Soile Ridanpää
Erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö
puh. 0295 163 506
[email protected]
Tuula Kieseppä
Ylilääkäri
sosiaali- ja terveysministeriö
puh. 0295 163 745
[email protected]