Mitä kaikkea sote-eurolla voisi saada aikaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista keskustellaan yleensä menojen kautta. Paljonko palveluihin on varaa käyttää, mistä voidaan säästää ja miten tuottavuutta parannetaan?

Niukkojen resurssien kurimuksessa asetelmaa pitäisi tarkastella myös toisinpäin: millaisia erilaisia vaikutuksia soteen käytetyllä eurolla saadaan aikaan?

Tulevaisuudessa sote-palveluja arvioitaessa kriteeriksi ei riitä, kuinka kustannusvaikuttavasti palvelu tuottaa terveyttä ja hyvinvointia. Pitää myös pystyä osoittamaan palvelun laajempi yhteiskunnallinen arvo: mitä muuta hyvää palveluun käytetty euro tuo, kenelle arvo syntyy ja kuinka suuri osa siitä palautuu yhteisen hyvinvoinnin eduksi.

Palvelujen arvoa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta

Se, miten palvelu vastaa käyttäjän tarpeisiin, on ensimmäinen kysymys, kun tutkitaan sen vaikuttavuutta. Tavoitteena voi olla terveyden, hyvinvoinnin tai toimintakyvyn paraneminen tai avun saaminen oikea-aikaisesti. Kustannusvaikuttavuus kertoo, millaisia hyötyjä palveluun käytetyillä resursseilla saadaan aikaan.

Toinen näkökulma koskee palvelujen muita vaikutuksia. Sote-palvelut ovat keskeinen osa toimivaa yhteiskuntaa. Ne luovat työpaikkoja ja taloudellista toimintaa sekä vahvistavat alueellista elinvoimaa. Joissakin toimintamalleissa palveluihin voi lisäksi liittyä vertaistoimintaa, työllistämistä, vapaaehtoisuutta tai muuta yhteisöllistä ulottuvuutta.

Kolmas kysymys on, mitä palvelutuotannossa syntyvälle taloudelliselle tulokselle tapahtuu. Ylijäämä voidaan käyttää palvelujen kehittämiseen tai uuden toiminnan rakentamiseen, tai sitä voidaan jakaa omistajille. Valinnat vaikuttavat siihen, minne julkisista varoista syntynyt taloudellinen arvo päätyy.

Yhteisötalouden lähestymistapa korostaa yhteistä hyvää

Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäminen lisäävät tarkasteluun kestävyyden näkökulman. Niiden lähtökohtana on, että taloudellista toimintaa, kuten palvelutuotantoa, ohjaa ensisijaisesti yhteisen hyvän tavoittelu. Myös syntyvä tulos käytetään pääosin saman tavoitteen edistämiseen.

Sote-palveluissa se voi tarkoittaa, että ylijäämällä parannetaan palveluita, panostetaan henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä tai kehitetään uusia tapoja vastata yhteisön tarpeisiin.

Yhteisötalouden lähestymistapa ei tarkoita, että sote-palvelujen pitäisi olla vain tietynlaisten organisaatioiden tuottamia. Julkinen toimija, yritys, järjestö tai yhteiskunnallinen yritys voivat kaikki tuottaa vaikuttavia palveluja. Organisaatiomuodon sijaan olennaista on tunnistaa, mitä kaikkea yhteiskunnallista hyvää palvelun yhteydessä syntyy.

Palvelujen laajemmat hyödyt tuotava näkyviin

Terveyttä ja hyvinvointia eivät määritä pelkät sote-palvelut. Elämänlaatuun vaikuttavat työ, toimeentulo, ihmissuhteet ja kokemus yhteisöön kuulumisesta. Onkin perusteltua pohtia, miten palvelujen järjestäminen vahvistaisi näitä hyvinvoinnin edellytyksiä.

Parhaimmillaan palvelu hyödyttää paitsi sen käyttäjää, myös ympäröivää yhteiskuntaa. Mielenterveyspalvelu voi terveyden lisäksi tukea ihmisen työssä jatkamista tai työhön palaamista. Harvaan asutulla alueella palvelutuotanto voi ylläpitää työpaikkoja ja paikallista pitovoimaa. Jos palveluntuottaja kohdentaa ylijäämänsä matalan kynnyksen toiminnan järjestämiseen asukkaille, palvelusta syntynyt taloudellinen arvo palautuu yhteisölle.

Tällaisten vaikutusten tunnistaminen auttaisi muodostamaan nykyistä eheämmän kuvan siitä, mitä julkisilla varoilla saadaan aikaan. Kyse ei ole kustannusvaikuttavuusarvioinnin korvaamisesta, vaan katseen laajentamisesta hyötyihin, jotka usein jäävät tarkastelun ulkopuolelle.

Sote-euron arvo ei muodostu ainoastaan siitä, miten se käytetään palvelutuotannossa. Yhtä lailla on pystyttävä osoittamaan, mitä muuta hyvää eurolla tehdään ja kuinka suuri osa arvosta palautuu vahvistamaan yhteistä hyvinvointia.