Tutkimus: Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa käytettiin mikrobilääkkeitä eniten virtsatieinfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon
Lähes kolmannes iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa käytetyistä antibiooteista on määrätty virtsatieinfektion ehkäisyyn Suomessa. Käypä hoito -suosituksen mukaan pidätyskyvyttömille ja vaippoja käyttäville ympärivuorokautisessa hoidossa oleville iäkkäille ei tulisi antaa estolääkitystä.
Tiedot perustuvat tutkimuksen, jossa selvitettiin mikrobilääkkeiden käyttöä sekä hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä Euroopassa.
Suomessa tutkimus toteutettiin 66:ssa iäkkäille ympärivuorokautista hoitoa tarjoavassa toimintayksikössä yhden päivän aikana keväällä 2024. Tutkittuja asukkaita oli 2 611, joista hieman yli puolet oli yli 85-vuotiaita. Vastaava tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2017.
Tutkimuspäivänä asukkaista 4,4 prosenttia sai vähintään yhtä systeemistä, eli suun kautta tai verenkiertoon annosteltavaa, mikrobilääkettä. Tämä on vähemmän kuin vuonna 2017 (6,8 %), mutta Euroopan keskitasoa (4,1 %) enemmän.
Mikrobilääkkeistä lähes puolet oli aloitettu infektion ehkäisyyn. Estolääkkeiden osuus oli hieman pienentynyt vuodesta 2017, jolloin se oli 62 prosenttia.
Mikrobilääkkeitä käytettiin edelleen eniten virtsatieinfektion ehkäisyyn ja hoitoon. Virtsatieinfektion Käypä hoito -suosituksen mukaan pidätyskyvyttömille ja vaippoja käyttäville ympärivuorokautisessa hoidossa oleville iäkkäille ei tulisi antaa estolääkitystä. Jos estohoitoon päädytään, hoidon kesto tulisi arvioida vähintään kuuden kuukauden välein.
Tutkimuksessa infektioiden ehkäisyyn määrätyistä lääkkeistä vain alle kolmanneksen päättymispäivä tai tarpeen uudelleenarvioinnin ajankohta oli tiedossa.
”Tässä olisi vielä selkeästi parantamisen varaa. Infektioiden ehkäisyyn määrättyihin mikrobilääkkeisiin tulisi mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota ja lisätä tietoisuutta sekä kansallisista että alueellisista suosituksista”, sanoo THL:n erikoistutkija Saija Toura.
Hoitoon liittyviä infektiota aiempaa vähemmän
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös hoitoon liittyviä infektioita, joita tutkimuspäivänä oli 2,1 prosentilla asukkaista. Se on vähemmän kuin vuoden 2017 tutkimuksessa, jossa 3,6 prosentilla oli vähintään yksi hoitoon liittyvä infektio. Yleisimpiä infektiotyyppejä olivat ihoinfektio, virtsatieinfektio ja hengitystieinfektio.
Vain pieni osa hoitoon liittyvistä infektioista oli mikrobiologisesti varmistettuja. Löydetyt mikrobit olivat pääosin mikrobilääkkeille herkkiä, eli sellaisia, joihin antibiootit tehoavat. Vain yksi löydöksistä oli kolmannen polven kefalosporiineille resistentti ESBL-E. coli -kanta.
Koko Euroopan aineistossa hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys oli 3,1 prosenttia ja vaihteli maittain 0–5,4 prosentin välillä.
Tutkimusta koordinoi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) sekä Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Määrävälein toistettavilla esiintyvyystutkimuksilla voidaan arvioida mikrobilääkkeiden käytön ja infektioiden ehkäisyn kehityssuuntaa. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa yksiköiden infektioidentorjuntakäytännöistä.
”Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy ja mikrobilääkkeiden käytön ohjaus ovat keskeisiä keinoja mikrobilääkeresistenssin torjunnassa. Nyt sekä infektioiden esiintyvyys että mikrobilääkkeiden käyttö olivat hieman vähentynyt aiemmasta. Toisaalta tutkimus kuvaa tilannetta vain tietyltä ajanhetkeltä, ja asetelma on altis sattumalle”, Toura sanoo.
”Tärkeintä on varmistaa riittävät resurssit ja rakenteet jokaisessa yksikössä: riittävä henkilöstömitoitus, säännöllinen infektioidentorjuntakoulutus, asianmukaisen käsihygienian toteuttaminen ja ajantasaiset infektioidentorjuntaohjeet.”
Lisätiedot
Hoitoon liittyvät infektiot (THL)
Saija Toura
Erikoistutkija
THL
[email protected]
Emmi Sarvikivi
Ylilääkäri
THL
[email protected]