Tutkimus: Nuorten ruokavalinnat ovat vielä kaukana terveellisen ja kestävän ruokavalion tavoitteista – uusia yhteiskunnallisia toimia tarvitaan
Nuorten ravitsemuksessa näkyvät pitkälti samat haasteet kuin aikuisten ruokavalioissa, kertoo THL:n toteuttama Nuorten ravitsemustutkimus. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään liian vähän, punaista lihaa ja lihavalmisteita liikaa. Nykyinen ruokaympäristömme ei riittävästi tue nuorten terveellisten ruokavalintojen tekemistä, minkä vuoksi tarvitaan ennen kaikkea uusia yhteiskunnallisia toimia.
Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret syövät liian vähän keskeisiä terveyttä ja ympäristön kestävyyttä edistäviä ruokia, kuten kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa.
Kansallisissa ravitsemussuosituksissa kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän vähintään 500–800 grammaa päivässä. Nuorilla niiden käyttö jää keskimäärin puoleen suositellusta.
Vain viisi prosenttia nuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä suosituksen mukaisesti. Niiden käyttö on tytöillä energiaan suhteutettuna poikia suurempaa.
Sen sijaan punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö on runsasta. Kansallisten ravitsemussuositusten mukaan niitä tulisi terveydellisistä syistä syödä enintään 350 g viikossa. Tytöistä 34 prosenttia ja pojista 89 prosenttia syö punaista lihaa ja lihavalmisteita suositeltua enemmän.
”Sekä terveyden että ympäristön kannalta nuoria tulisi kannustaa syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä tulisi kohtuullistaa”, kertoo erikoistutkija Peppi Haario.
”Säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio tukevat nuoren jaksamista, kasvua ja kehitystä. Monet sairauksien riskitekijät, kuten ylipaino ja elimistön tulehdustila, alkavat kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, mikä korostaa terveyttä edistävän ruokavalion merkitystä jo varhaisista elinvuosista lähtien”, sanoo professori Suvi Virtanen.
Ruoankäytössä eroja sukupuolten ja kouluasteiden välillä
Tulokset osoittavat selkeitä eroja sekä sukupuolten että kouluasteiden välillä. Tytöt syövät energiansaantiin suhteutettuna kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa enemmän kuin pojat. Pojat puolestaan syövät enemmän eläinperäisiä tuotteita eli lihaa ja maitovalmisteita.
Ammattioppilaitoksissa opiskelevien ruoankäyttö eroaa monin tavoin yläkoululaisten ja lukiolaisten ruokavalinnoista. Ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret syövät vähemmän marjoja ja hedelmiä sekä enemmän lihaa ja lihavalmisteita ja juovat enemmän energiajuomia verrattuna muihin.
”Tutkimuksessa havaitut erot ruoankäytössä sukupuolten ja kouluasteiden välillä tukevat käsitystä siitä, että terveyserot alkavat syntyä jo varhain. Siksi niiden ehkäisyyn ja kaventamiseen kannattaa panostaa jo nuoruudessa”, Peppi Haario kertoo.
Ruokaympäristöä kehittämällä voidaan tukea terveellisempiä valintoja
Terveellisten ja kestävien ruokavalintojen edistäminen edellyttää sekä yhteiskunnallisia että yksilötason toimia.
Keinoja edistää nuorten terveellistä ruokavaliota:
- Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen
- Elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus
- Energiajuomien myynnin kieltäminen alle 18-vuotiaille
- Epäterveellisten elintarvikkeiden sijoittelun sääntely ja terveellisempien vaihtoehtojen saatavuuden edistäminen
- Kunnat, ruokapalvelut ja koulujen sekä oppilaitosten henkilöstö vastaavat omalta osaltaan suositusten mukaisesta koulu- ja oppilaitosruokailun järjestämisestä.
- Koulujen ja oppilaitosten ruokakasvatuksen vahvistaminen ja huoltajien sekä nuorten kanssa toimivien muiden aikuisten valmiuksien vahvistaminen, jotta he voivat tukea terveellisiä ruokatottumuksia.
- Nuorten ravitsemustietojen ja käytännön ruokataitojen lisääminen – esimerkiksi terveellisen ravitsemuksen periaatteet, ruoanvalmistus ja -hankinta.
Ensimmäinen kansallinen tutkimus nuorten ravitsemuksesta
Nuorten ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia ei ole tätä ennen tutkittu kansallisella tasolla Suomessa.
THL toteutti Nuorten ravitsemustutkimuksen kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimukseen osallistui 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9.-luokalta ja toisen asteen 1.–2.-vuosikurssilta.
Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui yhteensä 1975 nuorta (33 % kutsutuista) ja taustakyselyyn 1839 nuorta (31 % kutsutuista).
Lähde
Haario P, Niinistö S, Takkinen H-M, Raulio S, Ahonen S, Virtanen SM. Nuorten ruoankäyttö – tuloksia Nuorten ravitsemustutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja
Peppi Haario
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7672
[email protected]
Suvi Virtanen
professori
puh. 050 327 9696
[email protected]
Sari Niinistö
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7249
[email protected]