Vaikuttavuus ja kustannukset

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja erojen kaventaminen säästää rahaa. Jos kansanterveys kehittyy myönteisesti ja terveyserot väestöryhmien välillä kapenevat, on tällä merkittävä myönteinen vaikutus terveydenhuollon menokehitykseen tulevaisuudessa.

Jos koko väestön terveys ja hyvinvointi kohoaisi samalla tasolle kuin se on korkeasti koulutetuilla jo nyt, vähenisivät useat terveysongelmat merkittävästi. Tällainen kehitys säästäisi terveydenhuollon menoja yli miljardi euroa nykyhetken hintatasolla. Ilman muutoksia kansanterveydessä terveydenhuoltomenot kasvavat koko ajan.

Terveyden edistämisen ja sairastavuuden vähentämisen oikein kohdistetuilla toimenpiteillä on siis huomattavat kustannusvaikutukset.

Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia

  • Arviolta ainakin 80 000 henkilötyövuotta voitaisiin välittömästi saavuttaa, mikäli sairauksien esiintyvyys ja kuolleisuus laskisivat kaikissa sosiaaliryhmissä samalle tasolle kuin ne nyt ovat korkeimmassa asemassa olevilla.
  • Työllisyysaste kasvaisi noin 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, jos parhaan koulutusryhmän terveystaso saavutettaisiin myös muissa koulutusryhmissä.
  • Suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5−2 miljardia euroa tai 15 prosenttia terveydenhuollon menoista, jos sosioekonomiset terveyserot saataisiin poistettua
    Skenaarioita sosiaalimenoista. Terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely
  • Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrä vähenisi noin 20 000:lla. Vähennys sairauspäivärahapäivissä olisi noin 1,3 miljoonaa päivää ja sairaalahoitopäivissä noin 0,5 miljoonaa päivää.

Usein on helppoa kuvata tarjottujen palvelujen yksikkökustannuksia, mutta vaikeampaa on esittää ehkäisevien, edistävien ja sosioekonomisia terveyseroja kaventavien toimien tuomia säästöjä. Kuitenkin useilla toimilla on huomattavia vaikutuksia sairauksien ehkäisyn sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn kannalta.

Monet terveyden edistämisen toimet ovat erittäin kustannusvaikuttavia. Ennaltaehkäisevistä ja terveyttä edistävistä toimista seuraavat säästöt toteutuvat usein vasta pitkällä ajanjaksolla ja muita epävarmuuksia on niin paljon, että perinteinen kustannustarkastelu ei välttämättä onnistu. Kuitenkin vertailuja ehkäisevän tai edistävän työn ja korjaavan työn kustannusten välillä on mahdollista tehdä. Kustannuksia vertailtaessa on tärkeää pohtia, voidaanko ehkäisevän työn olettaa vähentävän raskaan korjaavaan työn tarvetta.

Esimerkkejä kustannustarkasteluista

Seuraavat esimerkit antavat viitteitä toiminnan muutosten mahdollisista kustannusvaikutusten suuruuksista:

Lapsilisät

SISU-mikrosimultointimallilla voidaan arvioida etukäteen verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmän muutosten vaikutuksia. Esimerkiksi eri lapsilisien leikkaustavoilla voi KELAn laskelmien mukaan olla huomattavia eroja: 

  • mahdollisiin säästöihin/tuloihin (70 - 608 milj. €) 
  • lisääntyviin toimeentulotarpeisiin (+ 3 - 39 milj. €)
  • lapsiköyhyyden muutokseen (+ 0,11 - 1,36 %-yks)  
  • Gini-kertoimen muutokseen (+ 0,01 - 0,19)

Lue lisää:

Ahola E, Tervola J, Valaste M, Kangas O, Honkanen P, Hämäläinen U (2014) Lapsilisät leikkuriin?" Kelan tutkimusosaston blogi (Kela) 

Varhaisen lapsuuden tukeminen

Varhaisen lapsuuden tukeminen on kannattavaa. Esimerkiksi Chicagossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokaisen riskilapsen puolipäiväinen esikoulu on säästänyt jokaista sijoitettua dollaria kohden seitsemän dollaria.

Yhdysvalloissa Michiganissa seurantatutkimuksen mukaan lasten tukemisen tuottoprosentti saattaa olla 7%- 10%.

1960-luvun alussa alkanutta esikoulun lapsia seurattiin usean vuoden ajan. Lapset olivat kolmivuotiaita ja esikoulu kesti 2 vuotta. Lapset valittiin perheen heikomman sosioekonominen aseman mukaan hankkeeseen.

Seurantahaastattelut toteutettiin kun lapset olivat kasvaneet 15, 19, 27, ja 40 -vuotiaiksi. Laajoissa haastatteluissa selvitettiin mm. koulutusta, taloudellista toimintaa ja omien lasten kasvatusta. Lisäksi tutkijat keräsivät tietoja koulutuksesta, rikosrekisterin ja osallistumisesta.

Lue lisää: 

Heckman J J, Moon S.H., Pinto R., Savelyev P., Yavitz A. (2010) A New Cost-Benefit and Rate of Return Analysis for the Perry Preschool Program: A Summary

The Heckman Equation Invest in early childhood development: Reduce deficits, strengthen the economy. 

Lasten ja nuorten terveyspalvelut

Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten järjestämän opiskeluterveydenhuollon toimintakulut olivat Rimpelän raportin mukaan koko maassa vuonna 2007 yhteensä noin 204 miljoonaa euroa. Terveyskeskusten väliset erot palveluiden saatavuudessa ovat suuria.

Rimpelän arvion mukaan näihin terveyspalveluihin tarvitaan ainakin 60 miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa.

Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (alunperin Kajanoja 2000) mukaan jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän, noin neljäkymmentä vuotta, on yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva nykyarvoksi laskettu kansantulon menetys noin 700 000 euroa. Julkisen talouden vastaava menetys on noin 430 000 euroa.

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin mukaan on myös laskettu, että nuorena syrjäytyvän henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa.

Lue lisää: 

Kajanoja, J. 2000. Syrjäytymisen hinta. Teoksessa Heikkilä, M. & Karjalainen, J. (toim.) 2000. Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Gaudeamus Helsinki 2000, 233– 236.

Rimpelä M, Happonen H, Saaristo V, Wiss K, Rimpelä A. (2008) Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit, terveystarkastukset ja voimavarat 2007−2008.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (2007) Syrjäytymisen ehkäisy (pdf 1,1 Mt, VTV).

Lastensuojelun palvelut

Lastensuojeluliiton tutkimuksen mukaan:

  • Jos päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, maksaisi se 5 500 euroa.
  • Kriisiytynyt tilanne, joka johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaa kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo yli 110 000 euroa.

Pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoittaminen nostaa kustannukset kymmenkertaiseksi verrattuna lastensuojelun avopalveluihin. Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi:

  • järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi
  • perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa
  • kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia

Lue lisää: 

Heinonen H, Väisänen A, Hipp T (2012) Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun Keskusliitto (pdf 1 Mt, Lastensuojelun keskusliitto)

Kainuun maakunnassa resurssoinnin suunnittelussa on käytetty arviota siitä, että jokainen estetty lastensuojelun huostaanotto säästää 60 000 €/vuosi. Rahalla voidaan palkata kaksi työntekijää perhetyöhön. Tulokset määrätietoisesta satsauksesta perhepalveluihin ovat lupaavia: aiempina vuosina lastensuojelun kustannukset nousivat 700 000--800 000 € vuodessa, mutta viime vuonna kasvu taittui ollen vain 67 000 €. (Helena Ylivaara, Kainuun maakunta)

Sitten kun elämäntilanteet ja avun puute johtavat vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten yksikköön, hoidon keskimääräinen pituus on 38 kuukautta ja hoidon hinta on 470 000 €/potilas (vaihteluväli 39 000–1 700 000 euroa).

Lue lisää:

Paakkonen T (2012) Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta. University of Eastern Finland. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies. no 36, siv 63.

Diabetes

Diabeteksen suorat kustannukset terveydenhuollolle ovat arviolta 505 milj. euroa vuodessa vuonna 2002. Komplisoitumattoman diabeteksen aiheuttamat kustannukset ovat 342 euroa/potilas/vuosi. Komplisoitunut diabetes, jossa potilaalla esiintyy muita lisäsairauksia, on kustannuksiltaan 24-kertainen eli 8 332 euroa/potilas/vuosi.

Väestöryhmien välisten erojen kaventumisen myötä 30 % tapauksista vähenisi, mikäli vähemmän koulutetut sairastaisivat diabetesta yhtä vähän kuin korkeammin koulutetut. Tällöin diabeteksesta aiheutuvat suorat kustannukset vähenisivät karkeasti arvioiden 353,5 milj. euroon, ja säästö olisi 151,5 milj. euroa vuodessa.

Alkoholi

Miljoonan asukkaan HUS:n alueella on 280 000 alkoholin suurkuluttajaa. Jos heille kaikille järjestettäisiin mini-interventio, se tulisi maksamaan noin 67 200 000 euroa (yksikkökustannus on 240 euroa). Alkoholin käytön vähenemisen myötä säästö yhteiskunnalle yksin terveydenhuollon kuluina olisi keskimäärin 110 miljoonaa euroa.

Alkoholiveron tuotto koko maassa vuonna 2014 oli 1,4 miljardia euroa. Vuosittain alkoholin käytöstä aiheutuu jo pelkkiä välittömiä kustannuksia (jollekin yhteiskunnan taholle kuten terveydenhuollolle aiheutuneita todellisia kuluja) samat 1,4 miljardia euroa. Kunnat joutuvat maksamaan tästä noin neljänneksen.

Lue lisää:

Jääskeläinen, M. (2012). Päihdehaittakustannuslaskennan menetelmät. Esimerkkinä vuoden 2010 päihdehaittakustannuslaskenta. THL Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 5/2012.

Päihdetilastollinen vuosikirja 2015: Alkoholi ja huumeet. THL Sosiaaliturva 2015. 

Tupakointi

Tupakointi aiheuttaa työnantajalle arviolta noin 2000 euron kustannukset/tupakoiva työntekijä/vuosi. Pohjois-Pohjanmaan tietojen pohjalta lasketun esimerkin mukaan joka viides työikäinen pohjoispohjalainen nainen tupakoi päivittäin, miehistä joka kolmas. Kaikista näistä tupakoivista naisista 72 % ja miehistä 81 % on enintään keskiasteen koulutuksen suorittaneita.

Jos esimerkiksi puolet korkeakoulutetuista lopettaisi tupakoinnin Pohjois-Pohjanmaalla, vähenisi naisten tupakointi 13 % ja miesten 16 %. Säästöä syntyisi noin 11 milj. euroa. Jos taas puolet perus- ja keskiasteen koulutuksen saaneista lopettaisi tupakoinnin, vähenisi naisten tupakointi 37 % ja miesten 36 %. Tällöin säästöä tulisi runsaat 38 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Espoon kaupunki (2009) Savuton Espoo, Tupakoimattomuuden edistäminen Espoossa 2009−2016.

Fyysinen esteettömyys

Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan kerrostalojen korjausrakentamisessa esteettömyyden kustannukset uudisrakentamiseen nähden ovat yleensä moninkertaiset. Esimerkiksi wc- ja pesutilan korjauksen kustannus on n. 3,5 -kertainen verrattuna siihen, että ko. muutos otettaisiin huomioon uudisrakentamisessa.

Jos esteettömyys huomioidaan suunnittelun alusta asti yhtenä lähtökohtana ja toteutetaan tehokkaasti, se ei aiheuta merkittäviä kustannuksia. Kotona asuminen ja esteettömyyskorjauksiin panostaminen on huomattavasti edullisempaa kuin palveluasuminen, vaikka kotipalveluja tuotaisiinkin kotiin usein.

Jos suurempi osa asunnoista olisi esteettömämpiä, toisi tämä säästöjä sekä asukkaille että kunnille. Esteettömyys liittyy myös yhdenvertaisuuteen eli siihen miten eri väestöryhmille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet asumiseen ja hyvään elinympäristöön.

Lue lisää:

Kilpelä N, Hätönen J, Palo A, Holopainen T (2014) Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi. Ympäristöministeriön raportteja 27/2014.

Lähteet

Kaikkonen R ym. (2008) Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa. KTL julkaisuja 27/2008.

Kangas T (2007) Diabeetikkojen terveyspalvelut ja niiden kustannukset helsinkiläisten diabeetikkojen verrokkikontrolloitu poikkileikkaustutkimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2002:67. Helsinki, Kansaneläkelaitos, 2002.

Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/2007.

Kiiskinen U ym. (2008) Terveyden edistämisen mahdollisuudet : Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM Julkaisuja 2008:1.

Koskinen S, Martelin T (2007) Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Osa 2. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn vaikutukset ja kustannusvaikutukset. Kansanterveyslaitos. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007.

Linnanmäki E, Kaikkonen R & Murto J (2009) Terveyserot näkyviksi tutkimustiedon avulla. Premissi 2/2009, siv. 30–32.

Myhrman R, Alila A, Siljander E (2009) Skenaarioita sosiaalimenoista - terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely. Sosiaali- ja terveysministeriön selivtyksiä 2009:7.

Sosiaali- ja terveysministeriö (2009) Skenaarioita sosiaalimenoista. Terveyden edistämisen vaikutukset ja analyysimallin esittely. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:7.