Euroopan uimavesiraportti: Suomen uimavedet ovat laadukkaita

Julkaisuajankohta 8.6.2020

Uimaveden laatuun voivat vaikuttaa esimerkiksi jätevedet, hulevedet, luonnon eläimet ja uimarit itse.

Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, noin 92 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. 

Tyydyttävään eli alimpaan hyväksyttävään luokkaan kuului kahdeksan rantaa, eli noin kolme prosenttia uimarannoista. Vain kahdella uimarannalla (0,7 %) uimaveden laatu oli luokiteltu huonoksi.

Uimavesiraportissa tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannikon uimavesien laatua

Suomessa yhä useampi järven tai joen uimavesi on luokiteltu joko erinomaiseksi tai hyväksi. Näihin kahteen parhaimpaan laadun luokkaan luokiteltiin 96 prosenttia kaikista sisämaan uimavesistä. 

Rannikon uimavesistä erinomaiseksi tai hyväksi luokiteltiin noin 80 prosenttia. Rannikon uimavesien bakteerimäärille on asetettu sisämaata tiukemmat raja-arvot. Tämä siksi, koska bakteerit säilyvät suolaisissa vesissä huonommin ja siten pienemmän bakteerimäärän on arvioitu kuvaavan veden suolistoperäistä saastumista. Kuitenkin samoja raja-arvoja sovelletaan kaikille rannikon uimavesille eri puolella Eurooppaa, joten vähäsuolaisen Itämeren ja moninkertaisesti suolaisemman Välimeren bakteerimääriä arvioidaan samoin kriteerein. 

”Suomessa rannikoiden uimavedet ovat paitsi vähäsuolaisia, myös rannat ovat usein matalia, mikä voi heikentää veden vaihtuvuutta uimarannalla ja näkyä uimaveden laadun luokittelussa”, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Outi Zacheus.

Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelusta. Palveluun koottujen tietojen mukaan Kyproksella, Itävallassa ja Maltalla oli suhteellisesti eniten erinomaiseen luokkaan luokiteltuja uimavesiä.

Tulevan uimakauden aikana verkkopalvelun tiedot eivät päivity, vaan uimaveden laadusta tiedotetaan uimarannoilla sekä esimerkiksi kuntien verkkosivuilla.

Sinileväesiintymää ei oteta huomioon uimaveden laadun luokittelussa

Vaikka kuntien terveydensuojeluviranomaiset seuraavat Suomessa myös sinilevien esiintymistä uimavesissä, sinileväesiintymien yleisyyttä tai runsautta ei oteta huomioon uimavesiluokan määrittämisessä.

Euroopan uimavesiraportissa luokitellaan uimaveden laatu niillä rannoilla, missä suolistoperäistä saastumista kuvaavien bakteerien määrää uimavedessä on seurattu säännöllisesti neljän uimakauden ajan. Bakteerimäärien perusteella voidaan arvioida esimerkiksi jätevesien vaikutusta uimaveteen. 

Suomen uimavesistä 15 jäi ilman laadun luokkaa, koska uimaveden laatua ei ollut seurattu riittävän pitkään tai riittävän monella näytteellä. Osa näistä rannoista oli uusia, osalla oli tehty muutostöitä ja osalla näytemäärä oli jäänyt liian vähäiseksi. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemän uimavesivalvonnan tulokset vuosittain Euroopan komissiolle. Nyt julkaistu raportti perustuu uimakausien 2016–2019 seurantaan. Raporttiin on koottu maakohtaiset yhteenvedot uimaveden laadusta ja yhteensä yli 22 000 eurooppalaisen uimarannan tulokset. 

Kesällä 2019 Suomessa oli yhteensä 301 yleistä uimarantaa, joista 224 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 77 rannikolla.

Lisätietoja:

Euroopan uimavesiraportti 2019 - European bathing water quality in 2019
Euroopan ympäristökeskus

Suomen uimavesiraportti 2019 – Finnish bathing water quality in 2019
Euroopan ympäristökeskus

Uimavesi
THL 

Outi Zacheus
erikoissuunnittelija 
THL 
p. 029 524 6374
[email protected]

Pääsivusto Ympäristöterveys pääuutinen - thlfi vesi - thlfi