Koronaepidemia vähentänyt sosiaalista kanssakäymistä ja palvelujen käyttöä – vaikutuksia myös elintapoihin

Julkaisuajankohta 20.5.2020

Nainen ja mies kalastamassa

Koronaepidemia ja sen rajaamistoimet ovat vaikuttaneet monella tavoin ihmisten arkielämään. Erityisesti sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt.  62 prosenttia työikäisistä kertoo, että yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt. Joka kolmas vastaaja kokee, että läheisyyden tunne muihin ihmisiin on vähentynyt ja yksinäisyyden tunne lisääntynyt. 

Tulokset selviävät THL:n kyselytutkimuksesta, jolla selvitetään koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin. 

Tutkimuksessa kysyttiin myös tutkittavien toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Vastaajista 41 prosenttia kertoo sen vähentyneen. Naiset kokevat näin hieman miehiä useammin (naiset 46 prosenttia ja miehet 35 prosenttia).

Napostelu ja univaikeudet lisääntyneet

Elintapoihin liittyen 35 prosenttia kertoo erilaisten herkkujen napostelun lisääntyneen.  Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksessa sekä alkoholinkäytössä vastaajat kertovat useammin terveyden kannalta suotuisista muutoksista kuin epäsuotuisista, mutta suurin osa kokee, ettei näissä elintavoissa ole tapahtunut muutoksia.

Vastaajista 18 prosentilla on aiempaa enemmän univaikeuksia ja painajaisunia. Naisilla univaikeudet ja painajaisunet ovat yleistyneet hieman miehiä enemmän (naisilla 24 prosenttia, miehillä 13 prosenttia).

Vastaajista 36 prosenttia kertoo vapaa-ajan liikunnan vähentyneen, mutta toisaalta lähes yhtä suuri osuus – 30 prosenttia – sanoo sen lisääntyneen. Naisilla vapaa-ajan liikunnan terveyden kannalta suotuisat muutokset ovat hieman yleisempiä kuin miehillä. 

”Poikkeustilanteessa arkielämä mullistuu, ja siinä, missä toinen innostuu liikkumaan etätöiden lomassa, toisen energia menee arjesta selviytymiseen. Poikkeustilanteen pitkittyessä on kuitenkin hyvä muistaa, että pienillä päätöksillä on iso merkitys omalle terveydelle. Riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto sekä päihteiden välttäminen ovat terveyden kannalta avainasemassa”, kertoo johtava tutkija Annamari Lundqvist. ”Omasta ja läheisten hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia myös pitämällä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin”. 

Moni on siirtänyt tai perunut terveys- ja sosiaalihuollon vastaanottoaikoja 

Tutkimuksessa kysyttiin myös terveys- ja sosiaalipalveluiden käytöstä. Joka kymmenes työikäinen kertoo käyneensä vastaanotolla pitkäaikaissairauden vuoksi ja joka neljäs muusta syystä maaliskuun 2020 alun jälkeen. 

Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että suunnitellut käynnit ovat osittain jääneet toteutumatta. Hammashoitoa tarvinneista 59 prosenttia kertoo, että on itse perunut tai siirtänyt vastaanottoajan tai sen on tehnyt palvelunjärjestäjä. Vastaavasti 37 prosentilla on jäänyt toteutumatta neuvola- tai vastaava käynti lapsiperhepalveluissa pääosin siksi, että on itse perunut tai siirtänyt vastaanottoajan. Pitkäaikaissairaista suunniteltu käynti on jäänyt toteutumatta 29 prosentilla vastanneista. 

”Samansuuntaisia havaintoja on todettu myös palvelujen käyntitiedoista ja kansainvälisesti. Tilanne on huolestuttava, jos suunnitellut tai muuten tarpeenmukaiset käynnit viivästyvät, sillä tämä voi aiheuttaa sairauksien ja ongelmien pahenemista pitkällä aikavälillä”, toteaa johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.  

Kyselytutkimus on toteutettu osana koronaepidemian serologista väestötutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suurelta osalta väestöä löytyy koronaviruksen vasta-aineita merkkinä koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana. Tutkimukseen kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista. Näytteenoton jälkeen tutkittavia pyydetään täyttämään sähköinen kysely. 

Kyselytiedonkeruu käynnistyi 28.4. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–13.5.2020 saatuun 1 384 vastaukseen. 

THL raportoi kyselyn tuloksia verkkosivullaan: thl.fi/koronanvaikutukset

Lisätietoja:

Annamari Lundqvist
johtava tutkija, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 7283
[email protected]

Anna-Mari Aalto 
johtava asiantuntija, yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 7252
[email protected]

Tutkimuksen tuloksia graafeina (pdf 284 kt)

Koronaepidemian serologinen väestötutkimus 

Aikaisemmin aiheesta:

Koronaepidemia ei näytä lisänneen työikäisten psyykkistä kuormitusta. THL:n tiedote 13.5.2020.

Elintavat ja ravitsemus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Infektiotaudit ja rokotukset Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen koronavirus - thlfi pääuutinen - thlfi tutkimusohjelma3hyte - thlfi tutkimusohjelma4terveysturvallisuus - thlfi