Kouluikäisten vesirokkorokotukset ovat toteutuneet yli odotusten - neuvolarokotuksissa vielä parantamisen varaa

Julkaisuajankohta 4.2.2020

Iloisesti vilkuttavia lapsia luokkahuoneessa.

Vesirokkorokotukset ovat kuuluneet kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuusta 2017 lähtien. Valtakunnallisen rokotusrekisterin tietojen mukaan kouluikäisten rokotukset ovat toteutuneet erittäin hyvin, mutta pienten lasten rokotuksissa on vielä parantamisen varaa.

Vesirokkorokotusta on tarjottu maksutta kaikille niille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole vielä sairastaneet vesirokkoa. Rokotusohjelman alkaessa noin joka viides koulunsa aloittavista ja joka kymmenes 12 vuotiaista on ollut ilman vesirokkosuojaa. Nuorimmista kouluikäisistä rokotteen on saanut 27 prosenttia ja vanhimmistakin 17 prosenttia. Kouluikäisistä lähes kaikilla on siis suoja vesirokkoa vastaan. 

”On hyvä, että kouluikäiset ovat hakeneet rokotetta aktiivisesti. Vesirokko on aikuisiällä sairastettuna vakava tauti, joka vaatii lähes aina viruslääkityksen. Kuume on korkea, rakkuloita paljon ja raskausaikana sairastettuna vesirokko voi johtaa sikiövaurioihin”, ylilääkäri Tuija Leino sanoo. 

Neuvoloissa vesirokkorokotuksia jää toteutumatta 

Myös vanhimmat lastenneuvolan asiakkaista ovat ottaneet rokotuksia hyvin. Ennen rokotusohjelmaa arvioitiin, että noin kolmannes heistä tarvitsee rokotuksen, ja 35 prosenttia on nyt saanut rokotteen. Vuonna 2013 syntyneistä noin joka toinen ei ollut vielä sairastanut vesirokkoa ennen rokotusohjelmaa. Rokotusrekisterin mukaan tästä ikäryhmästä puolet (51 %) on saanut vesirokkorokotteen.

On kuitenkin huolestuttavaa, että lähes joka viides 1,5-vuotiaista on vuosina 2017–19 jäänyt ilman rokotetta. Noin 15 prosenttia heistä on sairastanut taudin ennen rokotusohjelmaa, mutta tällä hetkellä 1,5-vuotiaista hyvin harva on sairastanut taudin. 

”Suomessa vesirokkoa ei enää juuri sairasteta lapsena, sillä rokotusten ansiosta viruskierto on vähentynyt. Niinpä nuorimmat ikäluokat voivat saada immuniteetin käytännössä vain rokotteesta. Immuniteetin hankkiminen jo lapsuudessa on tärkeää, koska taudin voi saada vaikka lomamatkalla”, Tuija Leino sanoo.

Rokottamattomille lapsille tarjotaan vesirokkorokotetta vielä 6 vuoden iässä MPRV- yhdistelmärokotteena, joka sisältää vesirokon lisäksi suojan myös tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.

Vesirokko on koko kehon tulehdustila

Vesirokko tarttuu erittäin herkästi ja ilman rokotuksia siihen sairastuvat lähes kaikki. Tyypillisimmät oireet ovat noin 5–7 vuorokautta kestävä rakkulatauti ja kuume. Aikuiselle vesirokko on vakavampi tauti kuin lapselle ja myös jälkitautien riski on silloin suurempi.

Lapsilla yleisin jälkitauti on ihon vaikea bakteeritulehdus, aikuisilla keuhkokuume. Erityisen vaarallinen vesirokko on raskaana olevalle. 

Vesirokon perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Ensimmäinen rokote annetaan 1,5-vuotiaana ja toinen annos 6 vuoden iässä yhdessä MPR-rokotteen kanssa. Rokotusohjelman alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan kaikille 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole vielä sairastaneet vesirokkoa. 

Kouluikäisistä lähes kaikilla on vesirokkosuoja.

 

Lisätiedot

Mikä on vesirokko?
(THL)

Vesirokkorokote 
(THL) 

Tuija Leino
ylilääkäri
THL
p. 029 524 8787 
[email protected] 

Infektiotaudit ja rokotukset Pääsivusto