Lapset ja nuoret käyttävät paljon opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat saavansa niistä apua

Julkaisuajankohta 18.1.2021

Nuori tyttö kouluterveydenhoitajan vastaanotolla.

Suuri osa Kouluterveyskyselyyn vastanneista perusopetuksen oppilaista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista oli käyttänyt koulun terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin tai psykologin palveluja lukuvuonna 2018–2019. Useimmat olivat kokeneet pääsyn palveluihin helpoksi ja saaneet tukea hyvinvointiinsa. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta vuoden 2019 Kouluterveyskyselyyn pohjautuvasta tutkimuksesta. 

Tavallisimmin apua haetaan terveydenhoitajalta 

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja kokemukset niistä vaihtelivat luokka- ja koulutustason sekä palvelun mukaan. Yksilöllisen tarpeen mukaisilla käynneillä, siis muuten kuin terveystarkastuksissa, lapset ja nuoret olivat useimmiten (31–45 %) käyneet terveydenhoitajalla. Kuraattorilla oli käynyt noin joka kymmenes ja psykologilla hieman harvempi. Lääkärillä oli muuten kuin terveystarkastuksessa asioinut noin viidennes yläkoulun ja toisen asteen vastaajista.

Vain pieni osa nuorista (0–2 %) ei ollut päässyt eri palvelujen ammattilaisten vastaanotolle yrityksestä huolimatta. Tytöt kävivät vastaanotoilla poikia yleisemmin. 

Opiskeluhuoltopalveluja tarvinneista nuorista 69–85 prosenttia koki pääsyn vastaanotolle helpoksi. Samoin tukea ja apua hyvinvointiin koki saaneensa suurin osa (59–92 %) sitä tarvinneista. Yleisimmin tukea oli saatu terveydenhoitajalta. Terveystarkastuksessa käyneistä suurin osa olikin kokenut, että tarkastuksessa puhuttiin tärkeistä asioista (73–88 %) ja kuunneltiin nuoren mielipidettä (80–91 %). 

Monet nuoret (38–88 %) myös kokivat saaneensa apua ja tukea palvelujen eri ammattilaisilta, vaikka eivät olleet palveluissa asioineet terveystarkastusta lukuun ottamatta.

”Tämä kertoo siitä, että terveystarkastukset ovat tärkeä tukimuoto lapsille ja nuorille. Lisäksi on onnistuttu myös yhteisöllisessä hyvinvointityössä eli tukea on onnistuttu tarjoamaan ilman yksilökäyntiä”, iloitsee THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. 

Tuen ja avun tarjoamisessa on myös kehitettävää 

Osa opiskeluhuoltopalveluja tarvinneista nuorista, tytöt poikia useammin, koki ettei ollut saanut apua ja tukea hyvinvointiinsa (8–41 %). Tukea tarvinneista nuorista 16–31 prosenttia koki jääneensä vaille kuraattorin ja 18–41 prosenttia psykologin tukea, ja psykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeimmaksi. Lisäksi vain noin puolet lapsista ja nuorista koki, että oppilaitoksessa oli aikuinen, jonka kanssa voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista. 

Kouluterveyskysely kerättiin maalis-huhtikuussa 2019. Siihen vastasivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.  

Lähteet

Kivimäki H, Hietanen-Peltola M, Ikonen R. (2020) Opiskeluhuoltopalveluiden käyttö ja saatavuus lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kokemana – Kouluterveyskysely 2019. Tutkimuksesta tiiviisti 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kivimäki H, Hietanen-Peltola M, Ikonen R. (2020) Opiskeluhuoltopalveluiden käyttö ja saatavuus perusopetuksen oppilaiden kokemana – Kouluterveyskysely 2019. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Lisätietoja 

Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7294
[email protected] 

Hanne Kivimäki
tutkija
THL
puh. 029 524 7281
[email protected]

Riikka Ikonen 
erikoistutkija
THL 
puh. 029 524 7390 
[email protected]


 

Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen kouluterveyskysely - thlfi opiskeluhuoltopalvelut - thlfi