Nollalinjaan soittaneista joka kolmas haki apua lähisuhdeväkivaltaan ensimmäistä kertaa

Julkaisuajankohta 28.10.2020

Nollalinja on osoittanut onnistuneensa toimimaan matalan kynnyksen palveluna lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.

THL:n arviointitutkimuksessa selvitettiin noin 10 300 lähisuhdeväkivaltaa koskeneen Nollalinja-puhelun taustatekijöitä ja sisältöä. Tutkimuksessa selvisi, että soittajista joka kolmannelle Nollalinja oli ensimmäinen palvelu, josta he hakivat apua väkivaltaan. 

Ennen Nollalinjaa apua oli yleisimmin haettu terveydenhuollosta, läheiseltä tai poliisilta.

Tahot, joilta Nollalinjalle soittanut on aiemmin hakenut apua väkivaltaan.  

Soittajista väkivaltaa itse kokeneita oli valtaosa. Myös väkivaltaa kokeneiden läheiset ja viranomaiset hakivat neuvoa ja tukea Nollalinjalta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin puheluita ensimmäisen kahden ja puolen toimintavuoden aikana 1.1.2017–30.6.2019. Keskeisenä aineistona käytettiin anonyymejä tietoja, joita Nollalinjan päivystäjät kirjaavat palvelunseurantalomakkeelle puhelujen yhteydessä.

Yhä useampi soittaa heti väkivaltatilanteen jälkeen

Ensimmäisenä Nollalinjan toimintavuotena noin kaksi viidestä apua tarvitsevasta soitti vuorokauden sisällä väkivallan tapahtumisesta. Viime vuonna vuorokauden sisällä soitti jo noin kolme viidestä soittajasta.

”Tutkimus osoittaa, että Nollalinjaan soitetaan yhä useammin pian väkivaltatilanteen jälkeen. Jos väkivallan uhka on kuitenkin yhä olemassa tai väkivallanteko on juuri tapahtunut, on syytä soittaa hätänumeroon”, erikoistutkija Johanna Hietamäki alleviivaa.

Nollalinjaan soitetaan kattavasti monenlaisista erilaisista väkivaltaa koskevista tilanteista. Kaikista Nollalinjan puheluista 76 prosenttia koski parisuhteessa tapahtunutta väkivaltaa. Näistä valtaosa, 89 prosenttia, liittyi naisten kokemaan ja, 11 prosenttia miesten kokemaan väkivaltaan.

Parisuhdeväkivallan lisäksi Nollalinjaan soitetaan myös muiden perheenjäsenten, kuten vanhempien lapsiin kohdistamasta (6 %) ja lasten vanhempiin kohdistamasta väkivallasta (2 %). Myös tuttujen ja ystävien tekemästä väkivallasta sekä työpaikalla kohdatusta ja tuntemattomien tekemästä väkivallasta soitetaan Nollalinjaan (12 %).

Henkinen väkivalta on yleisin Nollalinjalla ilmennyt väkivallan muoto

Henkinen väkivalta on tavallisin keskusteluissa esille tullut väkivallan muoto. Väkivaltaa kuitenkin ilmenee usein yhtä aikaa eri muodoissa. 

”Esimerkiksi fyysistä väkivaltaa tuli esille noin puolessa Nollalinja-puheluista. Taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa puolestaan ilmeni noin joka kymmenennessä puhelussa”, Hietamäki kuvailee.

Väkivallan monet vakavat seuraukset tulivat esille auttavan puhelimen keskusteluissa. Väkivalta aiheutti ahdistusta ja masennusta, huolta, epätoivoa ja pelkoa. Väkivaltaa kokeneet kertoivat myös väsymyksestä, uupumuksesta, itkusta, surusta ja järkytyksestä. He kertoivat itsetuntonsa heikentymisestä, lamaantumisen kokemuksista ja itsesyytöksistä.  

Soittajilla oli ajoittain myös fyysisiä vammoja sekä väkivallan seurauksena itsetuhoisia ajatuksia. 

Väkivallalla on vakavia vaikutuksia koko elämäntilanteeseen.

”Pitkään jatkuessaan väkivalta voi viedä toimintakyvyn. Tämän vuoksi on tärkeä hakea apua ajoissa”, Hietamäki toteaa.

Nollalinjan kehitysaskeleet ovat selkeitä

Nollalinjaan tulevien puheluiden määrän odotetaan lisääntyvän edelleen.

”Vastedes on arvioitava, missä vaiheessa tarvitaan toisen puhelinlinjan aukioloajan lisäämistä ja kolmas puhelinlinja. Lisäksi tulee arvioitavaksi mahdollisuus laajentaa toimintaa ja tarjota chat-palvelua”, Hietamäki arvioi.

”Tunnettuustutkimukset osoittavat myös, että meidän on tuotava palveluamme esiin erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa palvelua ei tunnettu yhtä hyvin kuin muualla maassa.” 

Hietamäen mukaan tulkkipalvelun kautta käytössä olevaa kielien määrää pyritään myös kasvattamaan ja samalla arvioidaan kuulovammaisten mahdollisuudet saada apua Nollalinjasta.

Nollalinja p. 080 005 005

Nollalinja on auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen.

  • Palvelee ympäri vuorokauden
  • Soittaminen on täysin maksutonta
  • Soittaa voi nimettömänä.  Nollalinjan ammattilainen ei näe soittajan puhelinnumeroa.
  • Nollalinjaan soittaminen ei näy myöskään puhelinlaskun erittelyssä
  • Ammattilaiset kuuntelevat, tukevat ja neuvovat
  • Palvelukielinä suomi, ruotsi ja englanti
  • Puhelintulkkauskielinä arabia, dari, farsi, somali, sorani ja venäjä

Lisätietoa Nollalinjan verkkosivuilla

Lisätietoja:

Raportti: Nollalinjan puhelinpalvelu auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokevia – Tulokset, arviointi ja suositukset

Johanna Hietamäki
erikoistutkija
THL 
puh. 029 524 7990
[email protected] 

Lapset, nuoret ja perheet Pääsivusto Väkivalta