Opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin tarvitaan laajasti, eikä se koske vain ikäihmisiä

Julkaisuajankohta 27.1.2022

Lähes viidesosa Suomessa asuvista kokee tarvitsevansa opastusta sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä (17 %) ja useampi kuin joka kymmenes, että palvelut eivät ole esteettömiä (13 %). 

Sekä esteettömyysongelmia että opastuksen tarvetta kokivat yleisemmin eläkeläiset. Opastukselle koettiin kuitenkin tarvetta kaikissa ikäryhmissä ja eri elämäntilanteissa. Esimerkiksi opiskelijoista kuusi prosenttia ja kokopäivätyössä käyvistä seitsemän prosenttia koki tarvitsevansa opastusta.

Tiedot käyvät ilmi THL:n FinSote-väestökyselystä. 

Opastuksen tarpeeseen näyttivät vaikuttavan se, asioiko ihminen sähköisesti avustettuna tai puolesta asioinnin turvin. Opastusta kokivat tarvitsevansa myös ne ihmiset, jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti sekä ne, joilla on toimintarajoitteita terveysongelmien vuoksi.

”Vaikuttaa siltä, että opastusta sähköisten sote-palveluiden käyttöön haluaisivat etenkin ne ihmiset, jotka jo saavat apua asioiden hoitamiseen sähköisesti ja jotka eivät asioi lainkaan sähköisesti. Esimerkiksi ikäihminen, jonka puolesta hänen lapsensa on tulostanut Omakannasta koronapassin, haluaisi ehkä itsenäisesti oppia käyttämään palvelua”, kuvailee THL:n tutkija Maiju Kyytsönen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisissä palveluissa esteettömyysongelmia kokivat vähiten 40–49-vuotiaat ja eniten 90–99-vuotiaat.

”Meidän olisi syytä pysähtyä pohtimaan palveluiden esteettömyyttä uudelleen, sillä siinä on ongelma yleisesti, eikä tämä koske vain ikäihmisiä. Myös nuorista 20–29-vuotiaista useampi kuin joka kymmenes kokee puutteita palveluiden esteettömyydessä esimerkiksi näkövamman vuoksi. Palveluiden kehittämiseen pitäisi ottaa mukaan erilaisia ja eri ikäisiä ihmisiä,” Kyytsönen sanoo.

”Nuorille digipalveluissa tärkeää on erityisesti palvelun intuitiivisuus eli se, että palvelua on helppo käyttää vaistonvaraisesti ilman käyttöohjeita. Nuorelle on myös tärkeää, että hän kokee palvelussa huomioitavan hänen oma tilanteensa”, kertoo Digi- ja väestötietoviraston projektipäällikkö Minna Piirainen.

Digituella on kriittinen rooli sähköisissä palveluissa

Suomessa digitukea koordinoi ja kehittää kansallisesti Digi- ja väestötietovirasto. Digitukea tarvitaan sähköisten palveluiden sekä laitteiden käyttöön, ja etenkin jatkossa myös uudentyyppisten sähköisten palveluiden toimintaperiaatteiden ja käytön ymmärtämiseksi.

Ymmärrystä tarvitaan esimerkiksi algoritmeja hyödyntävistä palveluista sekä omadatasta (MyData) eli ihmiskeskeisistä henkilötietojen hallinnasta ja käsittelystä. Esimerkiksi Omakannassa asiakkailla on mahdollisuus kieltää omien tietojensa luovuttaminen kokonaan tai yksittäisten palvelutapahtumien osalta eri palveluntarjoajien välillä – tai myöntää lupa, millä voi olla vaikutusta annettavaan hoitoon.

”Palveluntarjoajille olisi hyödyllistä mahdollistaa asiakaspalautteen lisäksi vuoropuhelu digitukea antavien ja palveluiden suunnittelijoiden ja ylläpitäjien välillä. Digitukea antaville kertyvä kokemustieto asiakkaiden tuen tarpeista kannattaa hyödyntää palvelun kehittämisessä”, toteaa Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntija Marko Latvanen.

FinSote-väestökyselyyn vastasi reilut 28 000 20–99-vuotiasta Suomessa asuvaa syyskuusta 2020 helmikuuhun 2021.

Lisätietoa

Tutkimuksesta tiiviisti: Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa – ketkä tarvitsevat opastusta ja keille palvelut eivät ole esteettömiä?

Digiosallisuuden lisääminen

Yhteystiedot

Maiju Kyytsönen
tutkija
THL
puh. 029 524 7442
[email protected]

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta koskevat kysymykset:

Tuulikki Vehko 
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7321
[email protected]

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen Pääsivusto Sote-palvelujen johtaminen Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla pääuutinen - thlfi tiedonhallinta - thlfi