Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin arviointi FINRISKI-laskurilla uudistuu

Julkaisuajankohta 17.12.2020

Mies ja matkapuhelin

THL:n kehittämää FINRISKI-laskuria on käytetty terveydenhuollossa sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin vuodesta 2007 lähtien. Laskuria voivat käyttää itsenäisesti myös kaikki terveydentilastaan kiinnostuneet kansalaiset. Palvelu on suosittu: vuonna 2020 laskuria on ladattu joulukuun alkuun mennessä yli 170 000 kertaa. Laskuria on nyt päivitetty, merkittävimpänä muutoksena ikäryhmän laajentaminen. Muutosten myötä laskuri pystyy antamaan entistä tarkemman ennusteen sairastumisriskistä.

Laskuri perustuu kansallisen FINRISKI-tutkimuksen osallistujille tehtyihin riskitekijöiden mittauksiin ja heidän mahdollisen sairastumisensa seurantaan kuolinsyyrekisteristä ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä 10 vuoden aikana riskitekijämittauksen jälkeen.  

Päivityksessä laskurin seuranta-aineistoon on lisätty kaksi uutta tutkimusaineistoa, ja seuranta käsittää nyt yhteensä 39 790 henkilöä, jotka ovat osallistuneet riskitekijämäärityksiin vuosina 1982–2007.   

Uudistetun laskurin merkittävin muutos edelliseen laskuriin verrattuna on ikäryhmän laajentaminen. Ensimmäisessä laskurissa ikäryhmä oli 30–64 vuotta ja uudessa 30–74 vuotta. Laskuriin on lisätty myös yksi uusi riskitekijä – vanhemman sairastama aivohalvaus. 

”Uudistettu laskuri perustuu aiempaa suurempaan aineistoon ja antaa näin ollen tarkemmat ja tuoreempaan aineistoon perustuvat riskiarviot”, kertoo tutkimusprofessori Erkki Vartiainen.

Laskuri on käyttökelpoisin keski-ikäisellä henkilöllä, jolla kokonaisriski on merkittävä

Laskuri on alun perin tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten apuvälineeksi, mutta se on käyttökelpoinen ja laajasti käytetty myös potilaiden ja muiden terveydentilastaan kiinnostuneiden kansalaisten keskuudessa. 

Laskuri arvioi henkilön sydän- ja verisuonitautiriskin seuraavan 10 vuoden aikana yhdeksän riskitekijän perusteella: ikä, sukupuoli, tupakointi, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, systolinen verenpaine (yläpaine), diabetes ja vanhemman sairastama sydäninfarkti tai aivohalvaus. 

Laskuri on käyttökelpoisin keski-ikäisellä henkilöllä, jolla yksittäinen riskitekijä ei ole erityisen suuri, mutta kokonaisriski on kuitenkin merkittävä usean riskitekijän lievän suurentumisen vuoksi. Kokonaisriskin arviota voidaan käyttää sekä elintapamuutosten motivointiin että lääkehoidon tarpeen arviointiin.

Nuoremmissa ikäryhmissä sairastumisriski on pieni. Nuorella keski-ikäisellä henkilöllä tarvetta riskitekijöiden muuttamiseen voidaan arvioida sijoittamalla hänen nykyiset riskitekijänsä laskuriin ja asettamalla iäksi esimerkiksi 60 vuotta. Näin saadaan tutkittavan sydän- ja verisuonitautiriski 60-vuotiaana, mikäli riskitekijät eivät muutu. Näin saatu arvio on minimiriski, koska ilman elintapamuutoksia tai lääkehoitoa riskitekijät yleensä nousevat iän myötä. 

Kokonaisriskin arviointi tulisi tehdä miehille viimeistään 40. ikävuoteen mennessä ja naisille 50. ikävuoteen tai vaihdevuosiin mennessä. 

”Tulevaisuudessa riskilaskennan tulisi olla osa potilastietojärjestelmää – niin että tautiriski laskettaisiin automaattisesti potilastietojärjestelmään syötetyistä ja tallennetuista riskitekijätiedoista. Tämä edellyttää, että riskitekijät ovat järjestelmässä rakenteellisessa muodossa”, kertoo Erkki Vartiainen.                     

Laskuri on vapaasti käytettävissä ositteessa www.thl.fi/finriskilaskuri

Lähde:

Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin arviointi FINRISKI 2.0 -laskurilla. Lääkärilehti 11.12.2020 50/2020 vsk 75 s. 2778 – 2784. 

Lisätietoja:

Erkki Vartiainen
tutkimusprofessori emeritus
THL
puh. 029 524 8622
[email protected]

Tiina Laatikainen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8936
[email protected]

Pekka Jousilahti
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8623
[email protected]

FINRISKI-tutkimus 

Ikääntyminen Kansantaudit Pääsivusto Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla tiedonhallinta - thlfi