Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman väliarviointi syksystä 2021: tilannekuva on moninainen

Julkaisuajankohta 3.2.2022

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeet olivat syksyllä 2021 olleet käynnissä runsaan vuoden, ja korona oli haastanut hankkeita koko ohjelman ajan. Tilannekuva syksystä onkin moninainen.  

Hankkeissa oli syksyyn 2021 mennessä tehty paljon suunnittelutyötä sekä mallinnettu ja kuvattu uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. Koulutuksia oli aloitettu ja osin viety jo päätökseen, ja oli myös käynnistetty lukuisia pilotteja. Paikoin oli tehty toimintamallien levittämisen ja käyttöönoton suunnitelmia koko hyvinvointialueelle. 

Vain vajaa kolmannes ohjelman hankkeista toi syksyn oma-arvioinnissa esiin tekevänsä kokonaisten sosiaali- ja terveyskeskusten mallinnuksia, ja näilläkin alueilla mallinnustyö oli vasta aluillaan. 

”Olisi hyödyllistä hankkeille itselleen, THL:n toimeenpanon tuelle, ohjelman arvioinnille sekä uusille aluevaltuustoille ja ohjelman rahoittajalle STM:lle, että hankkeet tekevät vuoden 2022 aikana alueensa sosiaali- ja terveyskeskuksen ensimmäisen mallinnuksen”, toteaa johtava asiantuntija Juha Koivisto, joka vastaa kansallisen arvioinnin koordinaatiosta. 

Hoitoon pääsyssä pientä parannusta, sosiaalialan ammattilaiselle pääsee viikossa 

Noin 60 prosenttia asiakkaista pääsi lääkärin kiireettömään hoitoon seitsemässä päivässä. Sen sijaan syyskuussa 2021 asiakas sai kiireettömän ajanvarausajan sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle pääsääntöisesti alle seitsemässä arkipäivässä.

Vaikka kiireettömän hoidon odotusajat näyttävät paremmilta syksyllä 2021 kuin ennen ohjelman aloitusta, voi ohjelman kehittämistoimien vaikutus muutokseen olla vielä vain osittainen. 

Hankkeissa kehitettävät toimintamallit ja ratkaisut olivat paljolti vielä suunnittelu- tai pilotointivaiheessa syksyllä 2021. Koronapandemia on jossain määrin vähentänyt fyysisiä käyntejä, mutta toisaalta lisännyt etäasiointeja. Pandemia onkin jouduttanut digitaalisten asiointivälineiden ja etävastaanottojen käyttöönottoa. 

Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto etenee joutuisasti

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton osalta kehittämistoimet olivat hankkeissa lähteneet hyvin käyntiin. Hankeaikana 30.9.2021 mennessä IPC-osaajia oli koko maassa koulutettu 803, joista menetelmää oli käyttänyt 338. Hoitojaksoja menetelmällä oli aloitettu 778. 

CoolKids -osaajia oli koulutettu 66, joista 14 oli käyttänyt menetelmää. Hoitojaksoja oli aloitettu menetelmällä 126. Asiantuntijoita oli koulutettu myös esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmään. Pidemmällä tähtäimellä uusien menetelmien käyttöönoton tulisi vähentää nuorisopsykiatrian avohoitokäyntejä sekä laitoshoitoa.

Palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja yhteentoimivuutta kehitetään monin eri tavoin  

Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta parantavien kehittämistoimenpiteiden kirjo on moninainen. Osa hankkeista kehittää uusia palveluratkaisuja ja -malleja, osa laadunhallintajärjestelmiä ja mittareita, osa tutkimustoimintaa, osa asiakasosallisuutta ja asiakastyytyväisyyden mittaamista sekä osa tiedolla johtamista. 

AVAIN-mittarin, Kykyviisarin ja RAI-välineistöön kuuluvan mittarien lisäksi 16 hankealuetta oli hankeaikana laajentanut sosiaalipalveluissa jonkin muun asiakaskohtaisen vaikuttavuuden ja toimintakyvyn mittarin käyttöä. Hankealueista 19 ilmoitti laajentaneensa hankkeen aikana rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista. 

Myös palvelujen yhteentoimivuutta ja monialaisuutta kehitetään monin tavoin. Hankkeissa on suunniteltu paljon monialaista tiimityötä ja eri palvelujen yhdyspintoja. On myös kuvattu palvelu- ja hoitoketjuja, mutta oma-arviointien perusteella näissä oltiin syksyllä 2021 enintään kokeilu- ja pilottivaiheissa. 

Koko ohjelma tähtää monialaiseen sosiaali- ja terveyskeskukseen, mutta ajatus on toistaiseksi sisältynyt joidenkin alueiden hankkeisiin vain osittain: monialaisen yhteistyön kehittäminen on näiltä osin ollut terveydenhuoltopainotteista. 

”Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että hankkeiden jatkokehittämisessä ja myös THL:n toimeenpanon tuessa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön ja että sosiaaliohjauksen lisäksi myös sosiaalityö ja -palvelut sisällytetään sosiaali- ja terveyskeskuksen mallinnuksiin,” toteaa kehittämispäällikkö Heidi Muurinen.

Lue lisää

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hyötytavoitteiden toteutumisen kansallinen seuranta ja arviointi: Syksy 2021 (linkki julkaisuarkisto Julkariin)

Pääsivusto