Vaikeudet yhdistää työ ja perhe-elämä ovat riski henkiselle jaksamiselle
Tyytyväisyys omaan työhön ja perhe-elämään sekä näiden kahden yhdistämiseen ovat merkittäviä tekijöitä työssäkäyvien naisten ja miesten psyykkisessä hyvinvoinnissa.
THL:n tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin psyykkisen kuormittuneisuuden yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin, asumiseen ja perhe-elämään, elämäntapaan, sosiaaliseen tukeen sekä työhön liittyviin tekijöihin.
Yksinäisyys, tyytymättömyys työhön sekä perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat olivat suurimmat riskitekijät henkiselle jaksamiselle. Toisaalta alaikäiset lapset, käytännön ja emotionaalisen tuen saaminen sekä sosiaalinen aktiivisuus suojasivat henkiseltä kuormittuneisuudelta.
”Molemmat sukupuolet kokivat työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisessa samankaltaisia vaikeuksia. Yksinäisyydellä ja tyytymättömyydellä työhön oli suurimmat yhteydet psyykkiseen kuormittuneisuuteen sekä miehillä että naisilla”, THL:n erikoistutkija Satu Viertiö kertoo.
Naiset ja miehet reagoivat osin eri tavalla
Naiset raportoivat miehiä enemmän psyykkisestä kuormittuneisuudesta. Syytä koetulle erolle ei löytynyt perheen ja työelämän yhteensovittamisesta.
Naisilla ns. työn imu oli yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Miehillä työn henkinen kuormittavuus yhdistyi koettuun psyykkiseen kuormittuneisuuteen.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Elämänkaarinäkökulma, epigeneettinen säätely ja sukupuolierot -tutkimushanketta. Hanke alkoi 2018 ja päättyy elokuussa 2021.
Tutkimusaineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosien 2012–2016 Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) kokopäivätyössä käyvät 20–65-vuotiaat. Kyselyyn osallistui 34 468 vastaajaa. Tutkimushankkeen toteuttivat yhteistyössä tutkijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Helsingin yliopistosta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Lähde
Lisätietoja
Satu Viertiö
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 8784
sähköposti: [email protected]
