Nykytiedon mukaan lapset eivät sairastu aikuisia helpommin COVID-19-koronavirusinfektioon. Suurin osa tapauksista on raportoitu aikuisilla ja myös aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot olivat harvinaisia.

Miten lasta voi suojata koronavirusinfektiolta?

Lasta voi suojata infektiolta samalla tavoin kuin aikuisiakin. Hyvä käsi-ja yskimishygienia on tärkeää. Kontaktia sairastuneisiin kannattaa välttää
Tarttuminen  ja suojautuminen - koronavirus

Miten voi vähentää tartuntariskiä leikkipuistossa? 

Leikkipuistossa voi käydä leikkimässä, jos on terve. Tartuntariskin vähentämiseksi on hyvä  huolehtia käsienpesusta heti leikkimisen jälkeen.

Mahdollisuuksien mukaan lähikontaktia muihin tulisi välttää ja aikuisen olisi hyvä olla mukana tästä muistuttamassa.

Miten toimitaan, kun lapselle tulee koronavirukseen sopivia oireita?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on koronavirukseen sopivia oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita. 
Koronaviruksen oireet

Ohjeet ajanvaraukseen vaihtelevat kunnittain. Joissain kunnissa lapselle voi varata ajan Omaolon oirearvion kautta tai Omaolosta saa ohjeet ajanvaraukseen.  Myös oman kunnan verkkosivuilta saa ohjeet ajanvaraukseen.

Erityisen tärkeää on viedä lieväoireinenkin lapsi testiin viiveettä, jos hän tai joku perheenjäsenistä on altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle tai on matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vuorokauden aikana

• Alle kouluikäisen lapsen lieviä oireita voi seurata kotona pari päivää ilman testaamista. Lapsen oireet ovat lieviä, jos hän on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin nuhaa, yskää ja kuumetta. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä varhaiskasvatukseen.  Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan varhaiskasvatukseen voi palata vähintään yhden oireettoman päivän jälkeen. Jos oireet jatkuvat, olisi hyvä selvittää, johtuvatko ne koronainfektiosta. 
• Koronatesti on aina aiheellinen, jos kouluikäisellä lapsella tai nuorella on koronavirukseen sopivia oireita.  Kouluikäiset sairastavat vähemmän kuin pienemmät lapset, ja koronavirusinfektion todennäköisyys on heillä siksi suurempi.  
• Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa vuotaa ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.

Miten toimitaan testauksen jälkeen?

Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.

Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi kouluun tai varhaiskasvatukseen palata vähintään yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vuorokauden aikana.

Jos samassa perheessä lapset ja aikuiset ovat sairastuneet samaan aikaan ja aikuisen testitulos on negatiivinen, lapsia ei tarvitse testata. Jos vain lapsilla on oireita, riittää että yksi lapsi testataan. Oireisten nuorten ja aikuisten pitäisi kuitenkin aina mennä testiin, vaikka lapsen testitulos olisi negatiivinen.

Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena.

Koulu tai varhaiskasvatus ei saa vaatia todistusta negatiivisesta testistä.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava yksikkö voi alueellisen epidemiatilanteen perusteella antaa tarkennettuja ohjeita lasten testaamiskäytännöistä. 

Miten toimia, kun lapselle tulee koronaviruksen oireita - ohjeet arabiaksi, somaliksi, venäjäksi

Lapsi on käynyt testissä tai hänelle on varattu testi. Miten oireettomien perheenjäsenten tulee toimia ennen testituloksen tuloa? 

Jos muu perhe on oireeton, normaalia elämää saa jatkaa siihen asti, kunnes tulos tulee. Oireisten on pysyttävä kotona kunnes testitulos valmistuu. 

Jos lapsen tulos on positiivinen, muu perhe joutuu viralliseen tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, josta päättävät henkilön kotikunnan tartuntatautiviranomaiset.
Karanteeni ja eristys

Vaikea koronavirustauti on erittäin harvinainen lapsilla

Vaikean koronavirustaudin riski on matala niillä lapsilla ja nuorilla, 

• jotka ovat terveitä,
• joiden perussairaus, esimerkiksi astma tai sydänsairaus, on hoitotasapainossa, 
• jotka sairastavat diabetesta ilman merkittäviä lisäsairauksia.

Sairastumisriski ei ole yleensä kohonnut myöskään lapsilla, jotka tarvitsevat puolustuskykyä lamaavaa eli immunosuppressiivista lääkitystä. Sen sijaan lääkityksen lopettaminen voi olla vaarallista. 

Jos tällaista lääkitystä tarvitseva lapsi tai nuori saa koronavirusinfektioon sopivia oireita, huoltajan pitää ottaa herkästi yhteyttä siihen erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa lapsi tai nuori on perussairautensa vuoksi seurannassa. 

Lue lisää: Lasten koronavirus (COVID-19) riskiryhmiä koskeva ohje (Lastenlääkäriyhdistys)

Voivatko lapset tartuttaa koronavirusta eteenpäin?

Nykytiedon mukaan lapset tartuttavat virusta eteenpäin vähemmän kuin aikuiset.

Eroaako lasten COVID-19-koronavirusinfektio jotenkin aikuisten infektiosta?

Lasten COVID-19-koronavirusinfektioista on toistaiseksi vähän tietoa. Kiinalaiset ovat kuvanneet COVID-19-infektioon sairastuneilla lapsilla flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, yskää ja kuumetta; joillakin oli myös vatsaoireita. 

Laboratoriossa varmistetut koronavirusinfektiot ovat tähän mennessä julkaistun tiedon mukaan olleet lapsilla lähes poikkeuksetta lieviä. Perussairaudet voivat altistaa lapsia – kuten aikuisiakin – vaikeammalle taudille, mutta tästä on toistaiseksi kertynyt vähän tietoa. Valtaosa vakavista tapauksista on todettu iäkkäillä. Heistä isolla osalla on myös ollut muita sairauksia taustalla. 

Miten lasten tapaamisoikeus ja vuoroasuminen järjestetään tartuntariskitilanteessa? 

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava kaikissa tilanteissa. Lapsen etua tulee aina harkita kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi pienten lasten on tärkeää tavata molempia vanhempia säännöllisesti, eikä suhdetta etävanhempaan ole välttämättä mahdollista pitää yllä viikkoja etäyhteyksin. Myös yhteydenpito ja tapaaminen muiden läheisten kanssa on tärkeää huomioida. Lisäksi tulee huomioida lapsen psyykkinen kuormitus suhteessa tartuntariskiin, jonka suhteen voidaan tarvittaessa konsultoida kunnan tartuntataudeista vastaavaa yksikköä.

Ohjeita vanhemmille:

• Toteuttakaa lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen aiemmin päätetyllä tavalla, jos se on mahdollista. 
• Tehkää yhteisymmärryksessä tavanomaisista tapaamis- tai asumisjärjestelyistä poikkeavia tilapäisiä ratkaisuja, jos siihen on välttämätöntä tarvetta. Kiinnittäkää ratkaisussa huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen, kuten oikeuteen pitää yhteyttä hänelle läheisiin henkilöihin. 
• Pohtikaa lapsenne tilannetta yhdessä. Vanhempien yhteistyö luo lapselle turvallisuudentunnetta ja kunnioittaa hänen oikeuksiaan.
• Toteuttakaa tapaamisjärjestelyt lapsen sekä hänen lähipiirinsä terveyttä ja turvallisuutta ajatellen sekä huomioiden lasten yksilöllinen tilanne.
• Ottakaa järjestelyissä huomioon myös se, onko lapsen kodeissa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Esimerkiksi perheessä, jossa yksi lapsi on riskiryhmään kuuluva ja muut eivät, voidaan riskiryhmään kuuluvan osalta toteuttaa vahvempia suojaamistoimia kuin muiden lasten osalta.
• Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua. 
• Jos lapsi saa koronavirustaudin, hänen on parannuttava ennen tavanomaisiin järjestelyihin palaamista. Lapsen sairastuessa paikalla oleva lapsen huoltaja on vastuussa hoidosta. 
• Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Viranomainen voi myös vahvasti suosittaa välttämään vapaaehtoisesti kontakteja.
  Karanteeni ja eristys
  Matkustaminen ja koronaviruspandemia -sivu
• Hyödyntäkää puheluita ja videopuheluita yhteydenpidossa, jos kasvokkaisia tapaamisia täytyy vähentää muiden ihmisten suojelemiseksi.

Mitä tehdään, jos oppilaalla tai koulun henkilökunnan jäsenellä on infektio-oireita?

Jos oppilaalla tai koulun henkilökunnan jäsenellä on infektio-oireita, hänen tulee hakeutua  koronatestiin  mahdollisimman nopeasti. 

Miten toimitaan, jos lapsen tai koulun henkilökunnan perheenjäsenellä on oireita? 

Jos lapsen tai henkilökunnan perheenjäsenellä on oireita, tulee oireisen perheenjäsenen hakeutua testiin mahdollisimman nopeasti. Oireettomat perheenjäsenet voivat olla koulussa, kun testitulosta odotetaan, ellei jo tuolloin ole erityisen vahvaa epäilyä, että perheenjäsenellä on koronavirustartunta.

Voiko allerginen, aivasteleva lapsi mennä kouluun?

Siitepölyallergiaoireet tulee pyrkiä saamaan hyvin hallintaan lääkityksillä. Jos oireet helpottavat selvästi allergialääkityksen aloittamisen jälkeen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Jos oireet eivät helpota lääkityksestä huolimatta, tulee hakeutua testiin. Jos testitulos on negatiivinen, voi varhaiskasvatukseen tai kouluun palata.

Voiko koronavirus tarttua lapseen pintojen välityksellä?

Kosketustartunnat pintojen välityksellä eivät ole keskeinen  koronaviruksen tartuntareitti, mutta käsienpesusta kannattaa huolehtia. Lisäksi oppilaita kannattaa ohjata välttämään turhaa oleskelua   wc:ssä, ja pesemään kädet hyvin wc-käyntien jälkeen.  

Miten koulussa pystyy noudattamaan turvavälejä?

Koulun toiminnassa aikuisten on tärkeää noudattaa turvavälejä ja kokoontumisrajoituksia, vaikka lapsiryhmissä niitä ei täysin onnistuttaisi noudattamaan, eikä niistä olisi tarkkoja ohjeita.

Ohje opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Katso myös

• Usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista
• Ohje lasten ja nuorten harrastustoiminnan (ml. perusopetus) järjestämisestä, rajoittamisesta ja keskeyttämisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen 26.1 mukaisilla epdiemiatasoilla. THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö
• Karanteeni ja eristys
• Koronaviruksen hoito ja ohjeet sairastuneelle
• Koulujen koronavirustartunnat