Milloin koronatestiin pitäisi mennä? Missä voi käydä testissä?

On tärkeää, että menet koronatestiin, jos sinulla on yksikin koronavirustartuntaan sopiva oire.

• Tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa. Joissain kunnissa Omaolon oirearvion kautta voi varata ajan testiin tai Omaolosta saa ohjeet ajanvaraukseen.  Omaolo-palvelusta saat oireidesi perusteella toimintaohjeet. 
  Omaolo-palvelu
• Katso oman oleskelu- tai kotikuntasi verkkosivuilta ohjeet ajanvaraukseen ja tiedot testauspaikoista. Terveyskeskuksessa testi on maksuton.
• Jos saavut Suomeen ulkomailta, sinut ohjataan testiin rajanylityspaikalla, jollei sinulla ole todistusta negatiivisesta koronavirustestistä. Katso tarkemmin:
  Matkustaminen ja koronaviruspandemia

Lasten koronatestaus: Miten toimia, kun lapsi sairastuu hengitystieinfektioon? (Lapset ja koronavirus -sivu)

Mitkä ovat koronavirustartunnan oireet?

Miten toimin odottaessani koronavirustestin tulosta?

Pysy kotona ja vältä lähikontaktia muihin ihmisiin. Jos testitulos on positiivinen, kotikuntasi tartuntatautiviranomainen on sinuun yhteydessä, antaa ohjeet eristyksestä ja kartoittaa altistuneet.
Lue lisää: Karanteeni ja eristys

Perheenjäseneni on käynyt testissä tai hänelle on varattu testi. Miten oireettomien perheenjäsenten tulee toimia ennen testituloksen tuloa? 

Jos muu perhe on oireeton, normaalia elämää saa jatkaa siihen asti, kunnes tulos tulee. Oireisten on pysyttävä  kotona, kunnes testitulos valmistuu.

Jos perheenjäsenen tulos on positiivinen, muu perhe joutuu viralliseen tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, josta päättävät henkilön kotikunnan tartuntatautiviranomaiset.
Lue lisää: Karanteeni ja eristys

Miten toimia, kun koronatestin tulos on negatiivinen?

Testin tulos kertoo tilanteesta näytteenottohetkellä. Negatiivinen testitulos ei sulje pois, että testin ottamisen jälkeen saat tartunnan tai että tartunta on itämässä.

Jos testi on otettu oireiden vuoksi, eikä oireita ole enää testituloksen valmistuessa tai ne ovat selvästi vähentyneet, voit palata normaaliin arkeen.

Jos oireet jatkuvat eikä niille löydy muuta selitystä, kannattaa mennä uudelleen testiin parin päivän kuluttua.

Jos oireita tulee uudelleen ja/tai oireet pitkittyvät, tulee herkästi hakeutua uudelleen testiin. 

Negatiivinen testitulos ei ole peruste karanteenin purkamiselle, jos henkilö on altistunut varmistetulle koronatapaukselle. 

Matkustamiseen liittyvää omaehtoista karanteenia voi lyhentää kahdella negatiivisella testillä.
Katso tarkemmat ohjeet: Omaehtoista karanteenia voi lyhentää testeillä (Matkustaminen ja koronaviruspandemia) 

Miksi oireettomia ei testata?

Oireettoman henkilön testaaminen ei aina anna luotettavaa tietoa tartunnasta. Jos testi tehdään taudin itämisaikana, tulos voi olla negatiivinen, vaikka henkilöllä olisi tartunta. Emme tiedä, missä vaiheessa taudin itämisaikana tartunta alkaa näkyä testituloksissa. Tänään otetun näytteen tulos voi olla negatiivinen, mutta jos näyte otettaisiin kaksi päivää myöhemmin, se voisi olla positiivinen. 

Kuinka luotettavia koronan diagnostiikassa käytettävät PCR-testit ovat?

PCR-testi on luotettavin menetelmä todeta koronavirustartunta. Suomessa käytetään koronaviruksen tunnistamiseen Cormanin kehittämää PCR-testiä, jota myös WHO suosittelee. Testi havaitsee 95 prosenttia tartunnoista, ja se on useassa suomalaisessa laboratoriossa todettu teknisesti erittäin hyväksi. 

Tämän PCR-testin lisäksi suomalaisissa laboratorioissa käytetään useita kaupallisia eri valmistajien sovelluksia PCR-testistä. Laboratoriot arvioivat näiden testien soveltuvuuden ja suorituskyvyn ennen käyttöönottoa. Lisäksi laboratoriot validoivat testit Cormanin kehittämää PCR-testiä vastaan. Myös nämä testit havaitsevat vähintään 95 prosenttia tartunnoista. 

Kaikki käytössä olevat PCR-testit ovat erittäin spesifisiä eli  ne pystyvät erottamaan esimerkiksi uuden koronaviruksen kausikoronaviruksesta.

Testituloksen luotettavuuteen vaikuttaa käytetyn testin lisäksi muun muassa näytteenoton onnistuminen ja näytteenoton ajankohta. Jos laboratorio arvioi tuloksen epävarmaksi, se pyytää uusintanäytettä testaustuloksen varmistamiseksi.

• Interpreting results of diagnostic tests (Centers for Disease Contorl, CDC)
• Detection of 2019 novel coronavirus (2019-nCoV) by real-time RT-PCR separator. Eurosurveillance.

Mitä PCR-testi tarkoittaa? 

PCR-menetelmää käytetään muun muassa erilaisten virusinfektioiden diagnosointiin. PCR-testiä käytetään esimerkiksi influenssan, RS-viruksen ja muiden hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten sekä suolistovirusten, kuten noroviruksen diagnosointiin.

PCR tulee englanninkielen sanoista polymerase chain reaction. PCR-testin etuja ovat sen nopeus, tarkkuus ja herkkyys.

Koronatesteissä käytetään erityistä SARS-CoV2-PCR-testiä, joka tunnistaa tarkasti juuri SARS-CoV2-viruksen. Testi on hyvin spesifinen eli se tunnistaa vain SARS-CoV2-viruksen näytteestä.

Suomessa käytössä olevat PCR-testit tunnistavat myös viruksen muunnokset eli niin sanotut variantit koronatapauksiksi. Muunnoksen tarkempi geneettinen määrittely eli tietyn variantin tunnistaminen vaatii lisäksi sekvensointia eli viruksen emäsjärjestyksen määrittämistä. Osa Suomessa todetuista positiivisista näytteistä on PCR-testin lisäksi myös sekvensoitu.

PCR-testiin liittyy kaksi eri lukuarvoa. Viruksen perintöaineksen monistuskierros tarkoittaa monistussyklien määrää. Se siis kertoo, kuinka monta kierrosta eli sykliä PCR-reaktiota on ajettu. Ct-arvo puolestaan tarkoittaa sitä monistuskierrosta, jolla näyte on havaittu positiiviseksi. 

Eri valmistajien testeillä on erilainen monistussyklien määrä, joka määritellään jokaiselle käytettävällä testille erikseen analysoivassa laboratoriossa. Kaikkia samassa ajossa olevia näytteitä monistetaan yhtä paljon.

Mitä positiivinen PCR-testitulos tarkoittaa? 

PCR-testissä etsitään yksittäisestä näytteestä koronaviruksen perintöainesta. Jos testitulos on positiivinen, testatulla henkilöllä on hengitysteissään koronaviruksen perintöainesta merkkinä viruksesta. 

PCR-testitulos ei suoraan kerro tartuttavuudesta tai siitä, onko infektio tuore vai aiemmin sairastettu. Siksi lääkäri arvioi aina sen, miten merkittävä PCR-testitulos on potilaan kannalta. Hän huomioi silloin testituloksen, potilaan oireet ja niiden alkamisajankohdan. Näin hän pystyy arvioimaan, onko kyseessä tuore infektio. Tietojen perusteella lääkäri tekee arvion mahdollisesta eristyksen tarpeesta. 

Voiko PCR-testi antaa virheellisen tuloksen? 

Vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia voi esiintyä, sillä mikään testi ei ole kaikissa tilanteissa 100-prosenttisen varma. Väärien positiivisten tulosten riskiä pyritään alentamaan uusintatestillä, jos ensimmäinen testitulos on epävarma. Jos tulos on negatiivinen, eikä oireille löydy muuta selitystä, suositellaan myös näissä tilanteissa uutta testiä parin päivän kuluttua.

Voiko Covid-19-tartuntatilasto sisältää myös influenssatartuntoja? 

Covid-19-tartuntatilasto ei sisällä influenssatartuntoja. Jokaisen eri hengitystieviruksen osoittamiseen on erillinen PCR-testi. Kukin testi on hyvin spesifinen eli se ei osoita muita viruksia.

Ovatko antigeenitestit luotettavia?

Antigeentestiä käytetään akuutin infektion toteamiseen. Antigeenitestit eivät yleensä tunnista koronavirusta yhtä hyvin kuin PCR-testit. Ne havaitsevat noin 85–95 prosenttia PCR-testeissä todetuista tartunnoista. 

Näytteenoton ajoittaminen on antigeenitesteillä vielä oleellisempaa kuin PCR-testeillä. Antigeenitestit ovat luotettavimmillaan, kun niitä käytetään 5 vuorokauden sisällä oireiden alusta. 

Antigeenitestien etuna on nopeus: testitulos saadaan noin 20–90 minuutin kuluttua. Näytettä ei tarvitse myöskään lähettää keskuslaboratorioon testausta varten,  vaan testi voidaan tehdä esimerkiksi terveysasemalla.

Mitä eroa on PCR-testillä ja vasta-ainetestillä?

Koronaviruksen diagnostiikassa käytettävä PCR-testi otetaan oireisen henkilön nenästä tai kurkusta. Testissä näytteestä etsitään koronaviruksen perintöainesta. Jos testitulos on positiivinen, henkilöllä on koronavirustartunta ja hän voi levittää virusta eteenpäin.

Vasta-ainetesti tehdään verinäytteestä. Testissä mitataan koronaviruksen vasta-aineita, joita syntyy, kun henkilö on sairastanut taudin. Vasta-aineita muodostuu viiveellä, yleensä kahden viikon kuluessa tartunnasta tai oireiden alkamisesta. Siksi vasta-ainetesti ei kerro, onko henkilöllä juuri testihetkellä infektio. 

Vasta-ainetesti kertoo, onko henkilö sairastanut koronaviruksen. Tällä hetkellä vasta-ainetestin tulokseen voi kuitenkin luottaa vasta, kun se on tarkistettu varmistustestillä. 

Voisiko minulle tehdä vasta-ainetestin, jotta näkisin, olenko jo sairastanut koronavirustaudin? 

Vasta-ainetestejä ei vielä suositella yleiseen käyttöön. Ne eivät ole luotettavia niin kauan kun vasta-aineita löytyy vain pieneltä osalta väestöä eli silloin, kun vain pieni osa väestöä on sairastanut koronaviruksen. Kun sairastaneita on vähän, on huomattava riski sille, että testitulos on positiivinen, vaikka henkilö ei ole sairastanut koronavirusta. Tämän vuoksi vasta-ainetestin tulos on aina tarkistettava varmistustestillä. 

Tässä osiossa

Koronaviruksen hoito ja ohjeet sairastuneelle

Tutustu myös

• Matkustaminen ja koronaviruspandemia
• Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika
• Koronatestaus-webinaari (pdf 1,9 Mt) 
  Diaesitys 13.5.2020