Suomessa käytetään kasvun seurannassa suomalaisia kasvukäyriä. Kasvukäyrät kuvaavat ihanteellisissa oloissa (ravitsemus, psykososiaalinen ympäristö jne.) elävien samanikäisten terveiden lasten kasvua.  

Tämän sivuston ohjeistus perustuu kasvukäyrästöihin ja -seulasääntöihin (2011). 

Kasvukäyrät (Kasvukäyrät.fi) 

Kasvukäyrät

Kasvukäyrien säännöllinen uudistaminen on välttämätöntä, koska lasten kasvussa tapahtuu ajan kuluessa muutoksia. Esimerkiksi viimeisen sadan vuoden aikana väestön aikuispituus on jatkuvasti lisääntynyt, kasvukausi lyhentynyt ja murrosiän kasvupyrähdys aikaistunut. Suomalaisten lasten kasvukäyrät uudistettiin täydellisesti vuosina 2010–2011.

Aineistosta laaditut suomalaiset kasvukäyrät: 

• ikäkohtainen pituus
• ikäkohtainen paino 
• painoindeksi (BMI)
• päänympärys 
• pituuskohtainen paino

Vertailuaineisto

Vertailuaineistoon kuuluu noin 76 000 lasta Espoon perusterveydenhuollosta ja tiedot heidän 560 000 mittauksestaan. Lapset ovat syntyneet vuosina 1983–2008 ja edustavat perimältään koko Suomen väestöä, sillä Espoon väestö on koko Suomesta tapahtuneen muuttoliikkeen myötä lähes 11-kertaistunut kuuden viime vuosikymmenen aikana.

Erot aiempaan vertailuaineistoon

Pituus

Imeväisiän kasvu alkaa nopeampana, mutta hidastuu 3 kk ikään mennessä niin, että lapset ovat tuolloin samankokoisia (pojat) tai hieman lyhyempiä (tytöt) nykyisiin kasvukäyriin verrattuna. Tämän jälkeen lapset ovat aikaisempaa pidempiä koko kasvukauden ajan.

Suurimmat pituuserot edellisiin, vuonna 1986 julkaistuihin kasvukäyriin nähdään murrosiän nopean kasvun aikana:

• tytöillä +2,8 cm
• pojilla +5,6 cm

Aikuispituus on lisääntynyt:

• naisilla +1,9 cm (167,5 cm)
• miehillä +1,8 cm (180,7 cm)

Pituuskasvussa tapahtuneet muutokset johtuvat todennäköisesti parantuneesta ravitsemuksesta ja sairastavuuden vähenemisestä. Imeväisiän kasvun muutokset Suomessa johtuvat todennäköisesti ravitsemusmuutoksista ja erityisesti imetyksen lisääntymisestä.

Paino

Pituuden mukaisen painon mediaanikäyrät ovat lähes yhtenevät vanhojen kanssa tytöillä 140 cm:n (vastaten noin 10 vuoden ikää) ja pojilla 155 cm:n (vastaten noin 12 vuoden ikää) pituuteen saakka.  Tämän jälkeen pituuspainon mediaani oli uudistetuilla käyrillä hieman suurempi.

Noin 70–100 cm pituisena (noin 6 kuukauden – 3 vuoden ikäisenä) pituuspainon mediaani oli tytöillä ja pojilla uudistetuilla käyrillä vanhan alapuolella. Varhaislapsuuden ravitsemusmuutoksista johtuen etenkin alle 2-vuotiaat lapset kasvavat nykyään enemmän pituutta suhteessa painoon kuin aiemmin.

Uudistukset painonseurannassa

Suomalaisille lapsille on luotu iänmukaiset BMI-käyrästöt ja BMI:hin perustuvat painoseulat. 

• BMI-rajat lihavuudelle, ylipainolle ja alipainon eri asteille
• BMI:n käyttöä lasten painon seurannassa on suositeltu kansainvälisesti ja siihen on mahdollisuus siirtyä myös Suomessa

Toistaiseksi 0–2 -vuotiaiden painonseurannassa suositellaan käytettävän iän ja pituuden mukaista painoa. Alle kaksivuotiailla lapsilla BMI vaihtelee voimakkaasti, ja tässä ikäryhmässä sen käytöstä painon seulonnassa ei ole tutkimustietoa.

Käyttöönotto

Lastenneuvolatyössä käytetään vanhoja kasvukäyrästöjä ja -seulasääntöjä siihen asti, kunnes uudet vertailuaineistot saadaan käyttöön sähköisiin potilastietojärjestelmiin. Siirtymävaiheessa uudistettuja kasvukäyriä on mahdollista tarkastella tarkoitusta varten luotujen verkkosivujen kautta.
Kasvukäyrät-verkkosivu 

Lisätietoa

Salo J, Dunkel L, Pouta A, Anttila-Bondestam J, Hakulinen-Viitanen T, Järvenpää K, Kemppainen E, Komulainen J, Lagström H, Mäki P, Sankilampi U, Tapanainen P (2011) Lasten kasvunseurannan uudistaminen. Asiantuntijaryhmän raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 49/2011. Tampere.