Ukrainasta oppeja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseen

Vakavat ja pitkäkestoiset kriisit, kuten sodat, eivät koettele vain yhteiskunnan rakenteita vaan myös ihmisten hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Mikä auttaa ihmisiä ja yhteiskuntaa kestämään vuosia jatkuvaa sotaa? THL:n tutkijat hakivat vastauksia Ukrainasta, jossa kriisinkestävyyttä rakennetaan poikkeusoloissa joka päivä.

Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut ukrainalaisten arkeen monin tavoin. Fyysisen tuhon lisäksi sota on lisännyt epävarmuutta ja kuormitusta sekä haastanut ihmisten ja yhteisöjen luottamusta, jaksamista ja kykyä selviytyä pitkittyneessä kriisissä. Ukrainasta onkin mahdollista saada arvokasta tietoa siitä, miten yhteiskunnan toimintakykyä voidaan ylläpitää pitkittyneen kriisin aikana.

Keväällä 2026 THL:n CIVRES-hankkeen tutkijat vierailivat Kiovassa tapaamassa päättäjiä, tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja kansainvälisten järjestöjen edustajia. Keskusteluissa korostui, että yhteiskunnan toimintakykyä ja resilienssiä ylläpidetään ja vahvistetaan myös sodan aikana monin tavoin ja eri sektoreiden toimijoiden voimin. Samalla esiin nousivat yhteisöllisyyden, kansainvälisen tuen ja tulevaisuudenuskon merkitys kriisin keskellä.

"Alustavat tuloksemme osoittavat, että resilienssiä ylläpitävät vahva kansallinen ja kulttuurinen identiteetti, yhteisöllisyys, psykososiaalinen tuki ja arjen jatkuvuus. Näitä tukevat digitaalisten ratkaisujen laaja hyödyntäminen sekä hajautettu hallinto, jotka mahdollistavat palveluiden, toimeentulon ja yhteiskunnallisen toimintakyvyn säilymistä myös pitkittyneen kriisin aikana. Kansalaisyhteiskunnan aktivoituminen puolestaan täydentää julkisen hallinnon toimintaa", sanoo THL:n johtava tutkija ja CIVRES-hankkeen johtaja Laura Kestilä.

Tutkimustietoa suomalaisen varautumisen tueksi

Keväällä 2026 alkaneessa CIVRES-tutkimushankkeessa selvitetään Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan siviiliväestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Henkinen kriisinkestävyys kuvaa yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kykyä kohdata vaikeuksia, sopeutua muutoksiin ja toipua kriiseistä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja käytännön suosituksia siitä, miten viranomaiset, järjestöt, media ja paikallisyhteisöt voivat tukea väestöä kriisin aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään arjen jatkuvuuden turvaamiseen ja haavoittuvien ryhmien tukemiseen.

Lisäksi tavoitteena on tunnistaa keinoja, joilla yhteiskunnan kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa jo ennen häiriö- ja kriisitilanteita.

Tutkimus yhdistää kirjallisuuskatsauksen, Ukrainassa tehtävät haastattelut ja skenaariotyön, jossa tuloksia sovelletaan Suomen varautumisen kehittämiseen.

Tutkimuksen tulokset valmistuvat loka-marraskuussa 2026.