Huumeita käyttävien henkilöiden auttamiseksi ja haittojen vähentämiseksi on olemassa tehokkaita keinoja
Suomessa on viimeisen vuoden aikana havaittu erityisesti muuntohuumeen, alfa-PVP:n eli peukun, käytön ja saatavuuden lisääntyneen. Sen yleistyminen on osa laajempaa huumetilanteen muutosta Suomessa, jossa huumeiden käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet. Samalla ovat lisääntyneet käyttöön liittyvät haitat ja huumekuolemat. Huumeiden käytön vähentämiseksi on kuitenkin olemassa tehokkaita keinoja.
Alfa-PVP:n käyttö ei ole räjähtänyt käsiin, mutta sen vaikutukset ovat huolestuttavia. Sen käyttöön liittyy merkittäviä terveysriskejä. Se voi aiheuttaa voimakkaan psykoosiriskin erityisesti suurilla annoksilla. Vieroitusoireet voivat olla vaikeita, kuten muun muassa voimakasta ahdistusta ja masennusta.
Kyseessä on erittäin nopeasti ja voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava päihde. Alfa-PVP myös aiheuttaa sitä käyttävissä ongelmallisempaa käyttäytymistä kuin monet muut huumeet, ja se tekee asiasta näkyvämmän.
”Alfa-PVP eli peukku aiheuttaa vakavia ongelmia ja perusteltua huolta, mutta ohella on syytä muistaa, että suurin osa haitoista syntyy edelleen usean päihteen, kuten esimerkiksi buprenorfiinin, amfetamiinin, rauhoittavien lääkkeiden ja alkoholin, yhtäaikaisesta käytöstä, sanoo erityisasiantuntija Sanna Kailanto THL:stä.
Hoitoa ja tukea on vahvistettava
Suomessa huumeita käyttävien henkilöiden tuki on perinteisesti rakentunut pistosvälineiden vaihdon ja tartuntatautitestauksen ympärille. Koska alfa-PVP:tä käytetään myös polttamalla, tarvitaan sitä käyttävien tavoittamiseen uusia toimintamalleja.
Korvaus- tai lääkehoitoa ei ole tarjolla alfa-PVP:n käyttöön. Tämä korostaa tarvetta lisätä stimulanttiriippuvuuden hoitomenetelmiä opioidikorvaushoidon rinnalle. Toimivia psykososiaalisia hoitokeinoja on jo olemassa, ja näitä tulisi ottaa käyttöön laajasti koko maassa.
Tilanteen hallinta edellyttää viranomaisten välistä yhteistyötä, matalan kynnyksen palveluja sekä riittäviä hoitomenetelmiä ja hoitopaikkoja. Hoitoon ja tuen piiriin pääsyn on oltava nopeaa ja esteetöntä.
Tärkeintä on turvata matalan kynnyksen päihdepalveluiden saatavuus
Erityisen huolestuttavaa on nuorten huumekuolemien määrän kasvu. Viimeisimmän tilaston mukaan huumausainekuolemia oli 310 vuonna 2023. Kuolleista 91 oli alle 25-vuotiaita. Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä.
THL:n kokoama Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) teki 2023 konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan vähentää huumehaittoja ja tukea päihteitä käyttäviä ihmisiä.
Huumekuolemia voidaan ehkäistä tutkitusti tehokkailla menetelmillä, mutta niiden käyttöä on edelleen lisättävä ja vahvistettava. Tarvitaan myös ajantasaista tietoa uusista huumeista ja niiden riskeistä.
”Tärkeintä on turvata matalan kynnyksen päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuus koko maassa. Tällä hetkellä noin puolella hyvinvointialueista on järjestetty päihteitä käyttäville ihmisille suunnattua etsivää ja jalkautuvaa työtä. Nopeasti saavutettavat, laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö ovat ehdoton edellytys sille, että saamme huumekuolemat ja muut huumeista aiheutuvat haitat vähenemään”, toteaa kehittämispäällikkö Minna Kesänen THL:stä.
THL:n johtaman Ulos epätoivosta -tutkimushankkeen tulosten mukaan monilla menehtyneillä nuorilla oli taustalla aikaisempia yliannostuksia. Kun nuori on joutunut sairaalahoitoon huumeiden aiheuttaman myrkytyksen vuoksi, kyseessä voi olla hetki, jolloin hän on erityisen vastaanottavainen avulle.
Päihdehoitajan tapaaminen ja ohjaus jatkohoitoon voisivat tällöin ehkäistä vakavampia seurauksia. Alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen tarve on suuri, ja koska noin puolella huumeisiin menehtyneistä oli mielenterveyden häiriö, on välttämätöntä, että hoito ja tuki kohdistuvat sekä päihdeongelmaan että muihin sairauksiin samanaikaisesti.
Haittojen vähentäminen edellyttää laajaa yhteistyötä
Tehokkaamman huumekuolemien ehkäisyn rinnalla tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että yhteisötasolla ehkäistään käytön aloittamista ja palveluissa tarjotaan varhain tukea. Ratkaisevaa on lisäksi viranomaisten, järjestöjen ja palveluiden välinen yhteistyö, joka mahdollistaa myös uusien aineiden leviämisen estämisen ja sosiaalisen kontrollin.
Huumeiden käytön yleistyminen lisää turvattomuuden kokemuksia. Naapurustotyön avulla voidaan lisätä julkisten tilojen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Tämä edellyttää poliisin, sote-toimijoiden, järjestöjen, naapureiden ja yrittäjien yhteistyötä. Toimia suunniteltaessa on tärkeää kuulla myös huumeita käyttävien ihmisten näkemyksiä.
Tänä vuonna alkanut Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma (ELOSSA) rahoittaa hankkeita, joissa hyvinvointialueet kehittävät tukitoimien ja hoidon koordinaatiota sekä vahvistavat monialaista yhteistyötä ja osaamista. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten päihde- ja riippuvuusosaamista, parantaa huumeita käyttävien osallisuutta palveluissa ja vähentää stigmaa.
Lisätietoja
Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli: Toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita käytännön toteutukseen
Julkaisussa on taustoitettu ja arvioitu kaksitoista teemaa ja menetelmää, joiden avulla huumekuolemia voidaan ehkäistä.
Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR)
ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelma 2025–2027
Naapurustotyö
Päihteiden käytöstä aiheutuviin lieveilmiöihin ja kaupunkilaisten kokemiin turvallisuushuoliin vaikutetaan aktiivisella monitoimijaisella yhteistyöllä.
Sanna Kailanto
erityisasiantuntija
puh. 029 524 8856
Minna Kesänen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7272
Tulevia julkistuksia
Huumehoidon ja -kuntoutuksen asiakkaat 2024 -tilastoraportti julkaistaan myöhemmin syyskuussa.
