Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta on vakiintunut hyvinvointialueilla, vaikuttavuuden arviointi seuraava askel

Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta on vakiinnuttanut asemansa hyvinvointialueilla ja kiinnittynyt aiempaa vahvemmin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteisiin. Kehittämisen seuraava vaihe on arvioida, näkyykö palveluintegraatio lapsiperheille oikea-aikaisempina palveluina ja miten se vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa selvityksessä.

Suomessa on 169 toimivaa perhekeskusta. Selvityksen mukaan 18 hyvinvointialueella toiminnassa olevien perhekeskusten palveluverkko ulottuu koko hyvinvointialueelle. Neljällä alueella verkosto täydentyy vielä tulevina vuosina.  

– Perhekeskusten lukumäärä on pääsääntöisesti kasvanut vuosien 2019, 2021 ja 2024 seurannassa, jolloin olemme koonneet tilannetietoa perhekeskusten ja kohtaamispaikkojen tilanteesta ja kehittämistyöstä hyvinvointialueilla, kertovat selvityksen toteuttamiseen osallistuneet kehittämispäälliköt Sanna Nieminen ja Hanne Kalmari THL:stä. 

Alueiden palvelukokonaisuuksissa eroja

Selvitys osoittaa, että lähes kaikki hyvinvointialueet ovat määritelleet perhekeskuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvat palvelut. Palvelukokonaisuuksissa on kuitenkin alueellisia eroja ja kokonaisuuksien painotuksissa muutoksia. 

– Aiemmin ennalta ehkäisevät neuvolapalvelut kuuluivat perhekeskuksen ydinpalveluihin. Nyt perhekeskuksessa on vahvistettu sosiaalihuollon lapsiperhepalveluja, mutta samaan aikaan neuvolapalvelujen roolia ydinpalveluna on vähennetty. Perhekeskuksissa tulisi edelleen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamista sekä yhteistyötä kuntien sivistystoimen, järjestöjen, seurakuntien sekä muiden toimijoiden kanssa, painottaa Nieminen. 

Kohtaamispaikkatoiminta nähdään hyvinvointialueilla aiempaa selvemmin keskeisenä ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen muotona lapsiperheille. Alueilla on vahvistettu kohtaamispaikkatoimijoiden koordinaatiota, kumppanuuksia, vertaiskehittämistä ja yhdenmukaisia toimintaperiaatteita. 

Monitoimijainen yhteistyö vahvistunut perhekeskustoiminnan strategisessa johtamisessa

Perhekeskukset sovittavat yhteen lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut ja tiivistävät yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Selvityksen perusteella monitoimijainen yhteistyö on syventynyt erityisesti perhekeskustoiminnan strategisessa johtamisessa. Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta on myös ankkuroitunut aiempaa vahvemmin hyvinvointialueiden strategisiin suunnitelmiin sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteisiin. Tämä kertoo perhekeskusten vakiintumisesta hyvinvointialueiden toimintaan.  

– Yhdessä asetetut tavoitteet varmistavat, ettei perhekeskusten johtaminen pelkisty vain palvelukokonaisuuden ja toiminnan johtamiseksi. Ne nostavat keskiöön olennaisen eli lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen, toteaa Kalmari.

Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminnan systemaattinen arviointi kehittyy 

Hyvinvointialueet seuraavat perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoimintaa yhä systemaattisemmin ja indikaattoreiden käyttö hyvinvointialueilla on lisääntynyt edelliseen selvitykseen verrattuna. Säännöllisesti indikaattoritietoa perhekeskustoiminnasta kerää nyt 13 ja kohtaamispaikkatoiminnasta 9 hyvinvointialuetta. Indikaattoreina hyödynnetään sekä kansallisia että alueen omia tilasto- ja arviointi-indikaattoreita. 

– Perhekeskusten tavoitteena on palveluiden vaikuttavuuden vahvistuminen palveluintegraation myötä. Sama tavoite oli myös sote-uudistuksella. Seuraavaksi olisikin selvitettävä, edistävätkö perhekeskukset odotetusti palveluiden vaikuttavuutta ja paraneeko lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, arvioi Kalmari. 

Tutustu julkaisuun Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta vakiinnuttanut asemansa Suomessa

Lisätiedot

Sanna Nieminen
kehittämispäällikkö
p. 029 524 7355 
[email protected]