THL: sote-rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä - kannusteita, demografista mallia ja alueiden verotusoikeutta tulisi selvittää tarkemmin
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jatkokehittämiseksi tulevina vuosina.
THL toteaa, että rahoitusmallin kehittäminen edellyttää sen kirkastamista, mitä mallilla tavoitellaan. Tämän jälkeen tulisi tarkastella eri rahoitusmalleja ja sitä, mitä tavoitteita ne palvelevat ja mitä ongelmia eri mallit ratkaisevat.
”Sote-rahoitukselle ei ole yhtä mallia, joka täyttäisi kaikki toiveet. Eri mallit painottavat eri asioita, ja tavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Esimerkiksi palvelutarpeen painottaminen tarkoittaa, että malli ei kannusta hyvinvointialueita ennaltaehkäisemään sairauksia”, sanoo THL:n johtaja Piia Aarnisalo.
THL katsoo, että rahoitusmallin eri tavoitteiden painotusta on arvioitava uudelleen tulevalla hallituskaudella. Kyse on poliittisista valinnoista.
”Eri tavoitteiden välillä on tasapainoiltava, ja tämä vaatii poliittista harkintaa”, Aarnisalo toteaa.
THL:n mukaan hyvä lähtökohta rahoitusmallille on edelleen palvelutarpeen arviointi sairastavuuden perusteella. Se on nykytiedon valossa tarkin tapa kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus palvelutarpeen mukaisesti eri hyvinvointialueille.
”Nykyistä rahoitusmallia ei tarvitse räjäyttää, vaan uudistuksia voidaan tehdä myös sen sisällä. Itse esitämme, että esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen painoarvon maltillista lisäämistä tulisi selvittää.”
Nykymallista ja demografisesta mallista tarvitaan vertailutietoa
THL:n mukaan nykyisen rahoitusmallin ja niin kutsutun demografisen mallin vertailua tulisi jatkaa.
Demografisessa mallissa hyvinvointialueiden asukkaiden palvelutarve määritellään demografisten tietojen eli iän ja sukupuolen sekä sosioekonomisten tietojen, kuten koulutuksen ja työllisyyden, perusteella. Sairastavuustietoa ei käytetä.
Mallin etuna olisi, että se ehkäisisi diagnoosien kirjaamista vain rahoituksen maksimoimiseksi.
”Tutkimuksella saatu tieto auttaisi arvioimaan, kuinka tarkkaan demografisilla tekijöillä voidaan määritellä palveluiden tarvetta sairastavuustietoon verrattuna ja kuinka laajasti demografisia tekijöitä voitaisiin hyödyntää nykymallissa”, sanoo erikoistutkija Tuukka Holster.
Verotusoikeus olisi yksinkertaisin kannustin
Hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehittäminen on yksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävimmistä kysymyksistä. Kyse on siitä, miten noin 27 miljardia euroa verorahaa jaetaan alueille. Aihe on myös tuoreen soten uudistamista pohtivan parlamentaarisen ryhmän työlistalla.
”Kaikkia nykyisen rahoitusmallin kannusteongelmia ei voida korjata sairastavuustiedosta luopumalla tai kannustetekijöiden painoarvoa lisäämällä. Pehmeän budjettirajoitteen ongelma on aina läsnä valtionrahoituksessa”, Holster sanoo.
THL huomauttaa, että yksinkertaisin ja todennäköisesti tehokkain tapa parantaa rahoitusmallin kannustavuutta olisi hyvinvointialueiden verotusoikeus.
”Olemme saaneet viime vuosina näyttöä siitä, ettei kiinteä valtionrahoitus varmista sote-menojen kustannuskontrollia, mikä oli alun perin tavoitteena. Tämän vuoksi katsomme, että alueiden verotusoikeutta tulisi selvittää”, Aarnisalo sanoo.
Verotusoikeus antaisi myös mahdollisuuden keventää alueiden ohjausta ja yksinkertaistaa erittäin monimutkaista rahoitusmallia. Se tukisi esimerkiksi jälkikäteistarkastusmekanismin, alijäämien kattamisvelvoitteen määräajan ja pysyvien siirtymätasauserien keventämisessä tai poistamisessa.
”Verotusoikeus liittyy suurempaan kuvaan siitä, mihin suuntaan Suomen sote-järjestelmää ylipäätään halutaan kehittää. Jos esimerkiksi halutaan vahvistaa alueiden itsehallintoa valtiollisen sote-järjestelmän sijasta verotusoikeus olisi luonteva askel”, Aarnisalo toteaa.
”THL:llä on valmius jatkaa hyvinvointialueiden rahoitusmallin kehitystyötä tehtäviensä puitteissa.”
Ehdotukset tulevalle rahoitusmallin selvitystyölle
THL ehdottaa, että tulevassa rahoitusmallin selvitystyössä
- tarkastellaan erilaisia rahoitusmalleja sen selvittämiseksi, mitä ongelmia eri mallit ratkaisisivat
- selvitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) kertoimen painoarvon maltillista kasvattamista nykymallissa
- pohditaan rahoituksen ennakoitavuuden lisäämistä niin, että rahoitus määrättäisiin aina seuraavaksi kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi
- selvitetään hyvinvointialueiden verotusoikeuden vaikutuksia
- sitoudutaan rahoitusmallin tutkimusvetoiseen kehittämiseen.
Lisätiedot:
Muistio: THL ehdotuksia sote-rahoitusmallin kehittämiseksi
Piia Aarnisalo
johtaja
THL
p. 029 524 7048
Tuukka Holster
erikoistutkija
THL
p. 029 524 7937
[email protected]