Luottamus tulevaisuuteen lisää perheiden lapsitoiveita – esikoisen saaneista neljäsosa kuitenkin epäröi asiaa
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yleisin syy lapsitoiveiden epäröinnille on vanhempana jaksaminen. Lapsitoiveita lisäsivät vanhempien luottamus tulevaisuuteen, riittävä toimeentulo sekä positiiviset synnytyskokemukset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2024 lapsen saaneista vanhemmista 44 prosenttia toivoo lisää lapsia. Esikoisen saaneiden vastaajien keskuudessa osuus oli 67 prosenttia. Heistä seitsemän prosenttia kertoi, ettei halua lisää lapsia ja 26 prosenttia epäröi asiaa.
Lisää lapsia toivovien osuudet olivat hieman pienemmät kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2020. Silloin 49 prosenttia kaikista vanhemmista ja 73 prosenttia esikoisen saaneista toivoi lisää lapsia.
Yleisin syy epäröinnille oli vanhempana jaksaminen. Sen kertoi syyksi 35 prosenttia lapsitoivettaan epäröivistä. Toiseksi yleisin syy oli tyytyväisyys nykyiseen lapsimäärään. Myös esimerkiksi taloudellinen tilanne, perheen ja työn tai opiskelun yhteensovittaminen, vaikeat synnytyskokemukset sekä ilmastonmuutos ja maailman tila mainittiin merkittävinä syinä epäröinnille.
Muita useammin lisää lapsia toivoivat vanhemmat, jotka luottivat tulevaisuuteen, voivat hyvin, eivät kokeneet taloudellista niukkuutta ja joilla synnytys oli sujunut hyvin.
Finlapset-vauvaperhekyselyyn vastasi vuonna 2024 lähes 12 000 vanhempaa, joka oli 37 prosenttia tutkimukseen kutsutuista. Vastaajista synnyttäneitä äitejä oli yli 7500 ja isiä tai muita toisia vanhempia lähes 4500.
Uupumuksen tunteet ovat tavallisia ja vaikuttavat lapsitoiveisiin
Yli 90 prosenttia vastanneista vanhemmista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti, ja useimmat kokivat myös terveytensä hyväksi. Uupumuksen oireet olivat kuitenkin tavallisia. Niistä raportoi yli kolmannes vastaajista.
Vakavia uupumusoireita kertoi kokeneensa noin 10 prosenttia vanhemmista ja heistä vain neljännes toivoi lisää lapsia.
”Vanhemmuutta ja jaksamista tukevat palvelut ovat tässä keskeisiä, jotta mahdolliset lapsitoiveet eivät hiipuisi ainakaan uupumuksen ja arjen sujumattomuuden vuoksi”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Lisäksi kymmenesosa kertoi huomattavasta taloudellisesta niukkuudesta, eli joutuneensa tinkimään ruuan tai lääkkeiden ostosta tai lääkärikäynneistä.
”Myös riittävän toimeentulon turvaaminen lapsiperheille on tärkeää, sillä taloushuolet heijastuvat osaltaan vanhempien jaksamiseen ja tulevaisuuteen luottamiseen”, Närvi sanoo.
Raskauden ja vauvan kehityksen seuranta neuvolassa koettiin hyväksi, mutta vauvan uniongelmiin ja omaan jaksamiseen toivottiin lisää tukea
Neuvolapalveluihin vanhemmat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Myös synnytyskokemukset olivat valtaosalla äideistä myönteisiä ja lähes kaikki äidit kokivat saaneensa hyvin tukea henkilökunnalta synnytyksen aikana.
Sen sijaan imetykseen, vauvan uniongelmiin ja omaan jaksamiseen olisi kaivattu laajemmin tukea palvelujärjestelmästä. Noin kolmannes ammattimaista tukea tarvinneista vanhemmista koki jääneensä ilman riittävää tukea vauvan nukkumisen ongelmiin ja reilu 40 prosenttia omaan jaksamiseensa vauvan syntymän jälkeen.
”Neuvoloissa tehdään upeaa työtä raskauden ja vauvan kehityksen seurannassa, mutta olisi tärkeää kohdistaa riittävästi resursseja myös vanhempien voinnin selvittämiseen ja jaksamisen tukemiseen. Ihanteellista olisi, jos osa vastaanottoajasta voitaisiin varata kahdenkeskiseen keskusteluun kunkin vanhemman kanssa, jolloin myös henkilökohtaisemmista asioista olisi luontevampaa kertoa”, sanoo THL:n erikoistutkija Miia Paavilainen.
”Lisäksi vauvan uniongelmiin ja muihin vauva-arjen kuormittaviin asioihin saatu riittävä ja varhainen tuki edistäisi vanhemman jaksamista ja tarve järeämmille tukitoimille vähenisi.”
Huomisen Suomi vahvistaa lapsiperheiden hyvinvoinnin perustaa
THL käynnistää Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Huomisen Suomi -tiedonkeruun vuoden 2026 alussa. Tutkimukseen kutsutaan ensivaiheessa Uudellamaalla lasta odottavia perheitä ja se laajenee lähivuosina koko maahan.
Mukaan kutsuttavista perheistä kerätään ajan mittaan karttuva monitieteinen aineisto, johon kuuluu muun muassa perheen hyvinvointia kartoittavia kyselyitä sekä erilaisista kansallisista rekistereistä saatavia tietoja. Lisäksi perheiltä pyydetään suostumusta raskausaikana ja synnytyksen yhteydessä otettavien verinäytteiden hyödyntämiseen tutkimuksissa.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa väestön hyvinvointia sekä tarjota luotettava tietopohja päätöksenteon tueksi ja kestävän hyvinvointivaltion rakentamiseksi.
”Huomisen Suomi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata lasten ja perheiden elämää alusta asti. Se tuottaa tutkittua tietoa siitä, miten lapsuuden olosuhteet vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin elämän eri vaiheissa”, sanoo hankejohtaja Annamari Lundqvist.
”Edessämme on uudenlaisia haasteita: väestö ikääntyy, digitaalisuus lisääntyy, ilmastonmuutos kiihtyy ja yhteiskunnallinen epävarmuus kasvaa. Siksi tarvitsemme tutkimustietoa, joka vastaa nyky-yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.”
Lisätiedot
Työpaperi: Mitä vauvaperheille kuuluu? FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset
Tulokset:
- Tilastokuutio, vauvaperheiden vanhemmat, 2024 (TIKU)
- Tilastokuutio, vauvaperheiden synnyttäneet äidit, 2024 (TIKU)
Miia Paavilainen
erikoistutkija
THL
Puh. 029 524 7675
[email protected]
Johanna Närvi
tutkimuspäällikkö
THL
Puh. 029 524 7467
[email protected]
Annamari Lundqvist
hankejohtaja (Huomisen Suomi)
THL
Puh. 029 524 7283
[email protected]
