Väkivallan ehkäisy vahvistunut hyvinvointialueilla – rakenteissa edelleen merkittäviä haasteita
Hyvinvointialueiden työ väkivallan ehkäisemiseksi on monilta osin kehittynyt myönteiseen suuntaan viimeisten kahden vuoden aikana, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore kartoitus. Samalla alueiden väliset erot ovat edelleen suuria, ja erityisesti koordinaatiorakenteiden heikentyminen sekä tekijöille suunnattujen palvelujen puute uhkaavat työn vaikuttavuutta ja jatkuvuutta.
Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta voi olla hengenvaarallista, ja Suomessa lähisuhdesurmien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. THL:n mukaan onkin entistä tärkeämpää kehittää ja vahvistaa väkivallan riskinarviointia ja -hallintaa, erityisesti hyvinvointialueilla, joilla on keskeinen rooli väkivallan ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa.
THL:n kartoituksen mukaan yli puolella hyvinvointialueista on laadittu väkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma tai sen valmistelu on käynnissä, mikä vahvistaa työn tavoitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Edistystä on tapahtunut myös lähisuhdeväkivallan eri osapuolten – uhrien, tekijöiden ja lasten – palvelupolkujen määrittelyssä ja kuvaamisessa. Selkeämmät palvelupolut tukevat oikea-aikaista avunsaantia ja parantavat ammattilaisten mahdollisuuksia tunnistaa ja kohdata väkivaltaa.
”Palvelupolkujen avulla voidaan sovittaa palveluita, jotta ne vastaavat eri asiakasryhmien tarpeita. Ne tukevat katkeamatonta avun saantia ja vahvistavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kenen tahansa ammattilaisen on helpompi ottaa väkivalta puheeksi ja auttaa asiakasta yksilöllisesti, kun alueella on määritelty selkeät palvelukokonaisuudet”, sanoo THL:n erityisasiantuntija Jenni Krogell.
Koordinaattorien väheneminen herättää huolta
Myönteisestä kehityksestä huolimatta hyvinvointialueiden väliset erot ovat edelleen merkittäviä, ja joillakin keskeisillä osa-alueilla suunta on ollut jopa heikentynyt. Väkivallan ehkäisyn koordinaattorien määrä on vähentynyt koko maassa vuodesta 2023, mikä uhkaa suunnitelmallisen ja yhtenäisen työn jatkuvuutta.
Huolestuttavaa on myös se, että väkivaltaa käyttäneille suunnattuja palvelupolkuja on edelleen vain harvalla hyvinvointialueella, vaikka tekijöihin kohdistuva työ on keskeistä väkivallan kierteen katkaisemisessa.
Aihe on ajankohtainen, sillä hyvinvointialueiden vastuut väkivallan ehkäisyssä ovat lisääntyneet muun muassa uuden EU-direktiivin myötä. Tämä korostaa entisestään koordinaation, selkeän johtamisen ja riittävien resurssien merkitystä, jotta väkivallan ehkäisy toteutuu yhdenvertaisesti koko maassa.
Tarve kansalliselle selvitystoiminnolle
Väkivallan ehkäisyn ja siihen liittyvän tietopohjan vahvistamiseksi THL ehdottaa kansallisen lähisuhdesurmien selvitystoiminnon perustamista. Selvitystoiminnossa selvitettäisiin lähisuhdesurmien taustat ja niiden perusteella annettaisiin valtakunnalliset suositukset väkivallan ehkäisemiseksi. Siinä koottaisiin asiakirjatiedot uhrista ja tekijästä sekä haastateltaisiin asianosaisia ja viranomaisia, jotta saadaan tapauskohtainen ymmärrys palvelukontakteista, ennusmerkeistä ja toiminnan kehittämistarpeista. Toiminto tukisi päätöksentekoa ja ennaltaehkäisevää työtä.
”Selvitystoiminnon työn tavoitteena olisi oppia surmaan johtaneista tapahtumista, estää niitä ja kehittää riskinarviointia. Selvitystoiminnon työn kautta saataisiin luotua vahva tietopohja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja oikea-aikaisia ja asiantuntevia palveluita varten”, THL:n väkivallan vastaisen työn tiimipäällikkö Elisa Niklander sanoo.
Kartoitus perustuu THL:n toteuttamaan kyselyyn kansallisen hyvinvointialueiden väkivallan ehkäisyn koordinaattoriverkoston jäsenille.
Lisätietoa
THL:n hallitusohjelmaratkaisut 2027
Yhteystiedot
Elisa Niklander
tiimipäällikkö, kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7097
Sähköposti: [email protected]
Jenni Krogell
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 7709
sähköposti: [email protected]
