Projektstöd

Ett nätverk för projektledare träffas på distans cirka en gång i månaden. Lärandenätverk enligt de strategiska målen träffas både digitalt och fysiskt för att lära av varandra, samskapa innehåll som utvecklas i de regionala projekten och förbereda gemensamma evenemang och publikationer.

Kompetens inom sociala innovationer stärks särskilt genom utbildningshelheten Från pilot till förändring, som alla pågående regionala projekt uppmuntras att delta i. Utbildningen omfattar fyra närträffar och ordnas årligen. Fördjupad utbildning erbjuds dem som genomfört grundutbildningen.

Stöd för delaktighet och utbildningar för projektaktörer säkerställer tillräcklig kompetens för samskapande med professionella, ledning och personer med egen erfarenhet. Genom utvecklingsgrupper för unga och föräldrar stärks medverkan av personer med erfarenhetskompetens både i SOILA och i hela programmet Trygga nät för ungas framtid.

Stöd för uppföljning och utvärdering, såsom morgonkaffe om utvärdering, utvärderingsverkstäder och projektspecifikt stöd, stärker utvärderingskompetensen och kvaliteten i utvecklingsarbetet. I det programgemensamma utvärderingsnätverket följs programmets utveckling upp utifrån utvärderingsramen och resultatindikatorerna.

Stöd för kommunikation och påverkan inkluderar stöd för EU‑projektkommunikation. Ett projektkort görs för varje regionalt projekt och nyhetsbrevet skickas till cirka 500 prenumeranter. LinkedIn‑gruppen och andra kommunikationskanaler stöder programmets synlighet och stärker positiva bilder av barnskydd och utvecklingsarbete. Kommunikationsarbetet sker multikanalt och i samarbete mellan organisationer.

Stöd för resultmodeller erbjuds också genom en gemensam utbildningsprocess som påskyndar gemensam modellering av liknande innehåll i Innokylä. Modellerna utvärderas av SOILA enligt programmets kriterier.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan mukaisissa hankkeissa on noudatettava horisontaalisia periaatteita, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa lastensuojelussa. Periaatteet näkyvät yhdenvertaisena ja saavutettavana palveluna sekä korkeana laatuna ja kykynä vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.

Yhdenvertaisuus

Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Palveluihin tulee päästä taustasta riippumatta, ja ammattilaisten on tunnistettava tekijät, jotka voivat vaarantaa lapsen tasapuolisen kohtelun. Kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen monimuotoisuus sekä eri elämäntilanteet on huomioitava kaikessa työssä.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo on ESR+ -ohjelman keskeinen periaate ja ihmisoikeus. Kaikkia lapsia ja nuoria on kohdeltava tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta, ja heillä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti. Ammattilaiset edistävät myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten yhdenvertaisuutta.

Syrjimättömyys

Syrjimättömyyden periaate koskee kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Lasten kohdalla kielto ulottuu myös heidän huoltajiensa ominaisuuksiin. Syrjinnän estäminen tarkoittaa myös varmistamista siitä, että lapsi pääsee oikeuksiinsa ilman esteitä.

Kestävä kehitys lastensuojelussa

Kestävä kehitys tarkastelee hyvinvointia sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmista. Lastensuojelussa tämä tarkoittaa pitkäjänteistä toimintaa, joka huomioi ylisukupolviset vaikutukset ja mahdollisuuden katkaista haitallisia kehityskulkuja.

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys rakentuu oikeudenmukaisuudesta, osallisuudesta ja ihmisten mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Sosiaalinen kestävyys on lastensuojelussa oikeastaan koko työn ydin. Se tarkoittaa rakenteita, toimintatapoja ja arvoja, jotka varmistavat, että lapset ja perheet voivat elää turvallista, merkityksellistä ja ihmisarvoista elämää – ei vain tänään, vaan myös tulevaisuudessa.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista taloutta, joka mahdollistaa hyvinvoinnin ylläpitämisen pitkällä aikavälillä. Hankkeissa tulee varmistaa, että uudet toimintamallit juurtuvat pysyviksi osaksi palvelujärjestelmää ja että resurssit käytetään viisaasti. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa, siksi etsittäessä ”optimaalista” toimenpidekokonaisuutta molemmat näkökulmat tulee ottaa huomioon. Taloudellisesta näkökulmasta ”hyvä” ratkaisu voi olla sosiaalisesta näkökulmasta ”huono”. Ääritapauksessa huono sosiaalinen kehitys voi ajan myötä vaarantaa myös taloudellisten tavoitteiden toteutumisen.

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyys perustuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja toimintojen sopeuttamiseen luonnon kestokykyyn. Ilman ekologista kestävyyttä ei voi olla myöskään sosiaalista kestävyyttä. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi minimoida turha päällekkäin työ ja resurssien turha käyttäminen. Ekologisuus tarkoittaa myös ympäristöjen ja yhteisöjen rakentamista, joissa lapset voivat kasvaa terveinä ja turvassa. Köyhyys, asunnottomuus ja turvattomuus heikentävät sekä lasten hyvinvointia että mahdollisuuksia tehdä ekologisesti kestäviä valintoja.