Hanketuki

Hankejohdon vertaisverkosto kokoontuu etänä noin kerran kuukaudessa. Strategisten tavoitteiden mukaiset oppimisverkostot tapaavat sekä etänä että kasvokkain benchmarkkaamaan ja yhteiskehittämään aluehankkeissa kehitteillä olevia lastensuojelun sisältöjä sekä valmistelemaan yhteisiä tilaisuuksia ja julkaisuja.

Sosiaalisten innovaatioiden osaamista vahvistetaan erityisesti Kokeilusta muutoksen -valmennuskokonaisuudella, johon odotetaan osallistuvan kaikki käynnissä olevat aluehankkeet. Valmennus sisältää vuosittain neljä lähitilaisuutta, minkä jälkeen osallistujille tarjotaan syventävää jatkovalmennusta.

Osallisuuden tuki ja koulutukset hanketoimijoille varmistavat riittävän osaamisen yhteiskehittämiseen yhdessä kokemustaustaisten kanssa. Nuorten ja vanhempien kehittäjäryhmät tukevat heidän mukana oloa lastensuojelun uudistamisessa sekä SOILAn että koko Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman toimiin.

Sosiaalisten innovaatioiden periaatteet ja lastensuojelun kehittämisen luonne edellyttävät hankkeilta jatkuvaa oman toiminnan seurantaa ja arviointia. Seuranta ja arviointi tukevat hankkeiden etenemistä ja sosiaalisten innovaatioiden kehittymistä ideasta kokeilluksi ja toimeenpannuksi innovaatioksi. Lisäksi seuranta ja arviointi lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä.

SOILA-koordinaatiohanke tukee aluehankkeita arvioinnissa ja seurannassa tarjoamalla arvioinnin työkaluja ja sparrausta eri tavoin sekä toteuttamalla hankkeiden väli- ja loppuarvioinnit.

Hankkeiden arvioinnin tuen lisäksi SOILA toteuttaa ohjelmakokonaisuuden arviointia suhteessa ohjelman seuranta- ja tulosindikaattoreihin. Tavoitteena on arvioida, syntyykö ohjelmakauden aikana sosiaalisia innovaatioita, ja muuttavatko ne yhdessä lastensuojelun ekosysteemiä osittain tai kokonaan.

Viestinnän ja vaikuttamisen tuki tarjoaa tukea EU-hankeviestintään. Jokaisesta aluehankkeesta laaditaan hankekortit, ja verkostokirjeellä markkinoidaan ohjelmakauden etenemisestä noin 500 tilaajalle. LinkedIn-ryhmä ja muut viestinnän kanavat tukevat ohjelmakauden markkinointia ja myönteisten mielikuvien vahvistumista lastensuojelusta ja kehittämisestä. Viestintää toteutetaan monikanavaisesti ja yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa.

Viestintä on olennainen ja velvoittava osa kaikkia EU rahoitteisia hankkeita. Hankkeen vastuulla on huolehtia EU rahoituksen näkyvyydestä kaikessa viestinnässä rahoittajan ohjeiden mukaisesti, mukaan lukien EU tunnusten ja  logojen käyttö.  
 
Euroopan Unionin osarahoittama -logon on oltava näkyvästi esillä hankkeen viestinnässä. Ohjeita ja EU-logoja:
Viestintä on hanketoiminnan mahdollisuus ja velvollisuus (rakennerahastot.fi)

Jokaisella hankkeella tulee olla oma viestintäsuunnitelma, riittävät resurssit ja selkeät vastuut, ja viestintää tulee toteuttaa systemaattisesti koko hankkeen ajan sekä sen päättyessä.  

Viestinnässä korostuvat kohderyhmien tavoittaminen, yhtenäinen visuaalinen ilme, saavutettavuus sekä hankkeen tulosten, oppien ja vaikutusten näkyväksi tekeminen.
SOILA koordinaatio tukee hankkeita viestinnässä muun muassa yhteisissä viestintäpajoissa sekä hankekohtaisissa sparrauksissa. Lisäksi SOILA tarjoaa yhteisiä viestintäkanavia tulosten levittämiseen. Käynnissä oleville hankkeille on tarjolla materiaalia viestinnän tueksi Hanketuen Howspacessa.  

Katso myös:  

• Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta -opas (Lastensuojelun Keskusliitto)
• Viestinnän vinkit lastensuojelun uudistajille (Lastensuojelun Keskusliiton blogi)
• ESR+ hanke viestimällä näkyväksi -video (YouTube)

Tulosten mallintamista tuetaan niin ikään yhteisellä valmennusprosessilla, joka vauhdittaa samankaltaisten sisältöjen yhdessä mallintamista Innokylään. Mallit arvioidaan SOILAn toimesta ohjelman kriteerien mukaisesti.

EU:n alue- ja rakennepolitiikan mukaisissa hankkeissa on noudatettava horisontaalisia periaatteita, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa lastensuojelussa. Periaatteet näkyvät yhdenvertaisena ja saavutettavana palveluna sekä korkeana laatuna ja kykynä vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.

Yhdenvertaisuus

Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Palveluihin tulee päästä taustasta riippumatta, ja ammattilaisten on tunnistettava tekijät, jotka voivat vaarantaa lapsen tasapuolisen kohtelun. Kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen monimuotoisuus sekä eri elämäntilanteet on huomioitava kaikessa työssä.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvo on ESR+ -ohjelman keskeinen periaate ja ihmisoikeus. Kaikkia lapsia ja nuoria on kohdeltava tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta, ja heillä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystasonsa mukaisesti. Ammattilaiset edistävät myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten yhdenvertaisuutta.

Syrjimättömyys

Syrjimättömyyden periaate koskee kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Lasten kohdalla kielto ulottuu myös heidän huoltajiensa ominaisuuksiin. Syrjinnän estäminen tarkoittaa myös varmistamista siitä, että lapsi pääsee oikeuksiinsa ilman esteitä.

Kestävä kehitys lastensuojelussa

Kestävä kehitys tarkastelee hyvinvointia sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmista. Lastensuojelussa tämä tarkoittaa pitkäjänteistä toimintaa, joka huomioi ylisukupolviset vaikutukset ja mahdollisuuden katkaista haitallisia kehityskulkuja.

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys rakentuu oikeudenmukaisuudesta, osallisuudesta ja ihmisten mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä. Sosiaalinen kestävyys on lastensuojelussa oikeastaan koko työn ydin. Se tarkoittaa rakenteita, toimintatapoja ja arvoja, jotka varmistavat, että lapset ja perheet voivat elää turvallista, merkityksellistä ja ihmisarvoista elämää – ei vain tänään, vaan myös tulevaisuudessa.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista taloutta, joka mahdollistaa hyvinvoinnin ylläpitämisen pitkällä aikavälillä. Hankkeissa tulee varmistaa, että uudet toimintamallit juurtuvat pysyviksi osaksi palvelujärjestelmää ja että resurssit käytetään viisaasti. Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa, siksi etsittäessä ”optimaalista” toimenpidekokonaisuutta molemmat näkökulmat tulee ottaa huomioon. Taloudellisesta näkökulmasta ”hyvä” ratkaisu voi olla sosiaalisesta näkökulmasta ”huono”. Ääritapauksessa huono sosiaalinen kehitys voi ajan myötä vaarantaa myös taloudellisten tavoitteiden toteutumisen.

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyys perustuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja toimintojen sopeuttamiseen luonnon kestokykyyn. Ilman ekologista kestävyyttä ei voi olla myöskään sosiaalista kestävyyttä. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi minimoida turha päällekkäin työ ja resurssien turha käyttäminen. Ekologisuus tarkoittaa myös ympäristöjen ja yhteisöjen rakentamista, joissa lapset voivat kasvaa terveinä ja turvassa. Köyhyys, asunnottomuus ja turvattomuus heikentävät sekä lasten hyvinvointia että mahdollisuuksia tehdä ekologisesti kestäviä valintoja.