Kulutus on vähentynyt lähes kaksi vuosikymmentä
Suomalaisten alkoholinkäyttö on viimeisten noin kahdenkymmenen vuoden aikana pääosin vähentynyt. Vaikka kulutus on vähentynyt, alkoholi on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttava tekijä.
Alkoholitilanteen kokonaiskuvaa valotetaan tilastoissa kolmesta näkökulmasta:
- miten paljon alkoholijuomia myydään ja kulutetaan
- millaisia väestön alkoholin käyttötavat ovat
- mitä mieltä kansalaiset ovat vallitsevasta alkoholipolitiikasta ja sen rajoituksista.
Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2024 noin 8,3 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti. Väheneminen selittyy erityisesti tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin vähentymisellä. Suurin osa alkoholista (76 %) hankitaan vähittäismyynnistä, kuten Alkoista ja ruokakaupoista.
Myös matkustajatuonti on jäänyt pienemmäksi kuin ennen koronapandemiaa.
Lue lisää alkoholijuomien kulutuksesta
| Vuosi | Kokonaiskulutus | Tilastoitu kulutus | Tilastoimaton kulutus |
|---|---|---|---|
| 1960 | 3,7 | 2,7 | 1,0 |
| 3,9 | 2,9 | 1,0 | |
| 4,0 | 3,0 | 1,0 | |
| 4,1 | 3,1 | 1,0 | |
| 4,1 | 3,1 | 1,0 | |
| 4,3 | 3,3 | 1,0 | |
| 4,5 | 3,5 | 1,0 | |
| 4,6 | 3,6 | 1,0 | |
| 4,9 | 3,9 | 1,0 | |
| 6,4 | 5,7 | 0,7 | |
| 1970 | 6,5 | 5,8 | 0,7 |
| 7,1 | 6,4 | 0,7 | |
| 7,6 | 6,8 | 0,8 | |
| 8,2 | 7,4 | 0,8 | |
| 9,1 | 8,4 | 0,7 | |
| 9,0 | 8,0 | 1,0 | |
| 9,0 | 8,1 | 0,9 | |
| 9,2 | 8,2 | 1,0 | |
| 8,9 | 7,9 | 1,0 | |
| 9,0 | 7,8 | 1,2 | |
| 1980 | 9,0 | 7,9 | 1,1 |
| 9,3 | 8,0 | 1,3 | |
| 9,2 | 7,9 | 1,3 | |
| 9,3 | 7,9 | 1,4 | |
| 9,5 | 8,1 | 1,4 | |
| 9,4 | 8,0 | 1,4 | |
| 9,9 | 8,5 | 1,4 | |
| 10,2 | 8,8 | 1,4 | |
| 10,4 | 9,0 | 1,4 | |
| 10,9 | 9,4 | 1,5 | |
| 1990 | 11,0 | 9,5 | 1,5 |
| 10,8 | 9,2 | 1,6 | |
| 10,3 | 8,9 | 1,4 | |
| 10,0 | 8,4 | 1,6 | |
| 9,8 | 8,2 | 1,6 | |
| 11,0 | 8,3 | 2,7 | |
| 10,6 | 8,2 | 2,4 | |
| 10,9 | 8,6 | 2,3 | |
| 10,8 | 8,6 | 2,2 | |
| 10,7 | 8,6 | 2,1 | |
| 2000* | 9,8 | 8,6 | 1,2 |
| 10,0 | 9,0 | 1,1 | |
| 10,4 | 9,2 | 1,1 | |
| 10,4 | 9,3 | 1,1 | |
| 11,8 | 9,9 | 1,9 | |
| 12,1 | 10,0 | 2,1 | |
| 11,8 | 10,1 | 1,6 | |
| 12,0 | 10,5 | 1,6 | |
| 11,9 | 10,3 | 1,6 | |
| 11,7 | 10,0 | 1,8 | |
| 2010 | 11,5 | 9,7 | 1,8 |
| 11,6 | 9,8 | 1,7 | |
| 11,0 | 9,3 | 1,7 | |
| 11,0 | 9,1 | 1,9 | |
| 10,6 | 8,8 | 1,8 | |
| 10,3 | 8,5 | 1,8 | |
| 10,3 | 8,4 | 1,8 | |
| 10,0 | 8,4 | 1,6 | |
| 10,1 | 8,4 | 1,7 | |
| 9,8 | 8,2 | 1,6 | |
| 9,2 | 8,2 | 1,1 | |
| 9,0 | 8,1 | 0,8 | |
| 8,9 | 7,6 | 1,3 | |
| 8,7 | 7,4 | 1,2 | |
| 2024 | 8,3 | 7,2 | 1,1 |
Alkoholin käyttötavat muuttuvat
Viikoittainen alkoholinkäyttö väheni vuosien 2016 ja 2023 välillä, mutta humalahakuinen juominen ei ole vähentynyt vastaavasti.
Erityisesti nuorin ikäryhmä eli 20–34-vuotiaat ovat vähentäneet viikoittaista alkoholinkäyttöään, mutta toisaalta rajumpi humalajuominen on yleisintä juuri tässä ikäryhmässä. Merkittävä osa väestöstä ylittää edelleen alkoholin käytön riskirajat AUDIT-testillä mitattuna.
Lue lisää suomalaisten alkoholin käyttötavoista
Suhtautuminen alkoholipolitiikkaan on tiukentunut
Suomalaisten asenteet alkoholipolitiikkaa kohtaan ovat tiukentuneet vuodesta 2022 lähtien.
Vuonna 2026 entistä useampi kannatti tiukempaa sääntelyä: nykyistä tiukempaa alkoholipolitiikkaa kannatti 17 prosenttia vastaajista, kun vastaava osuus vuonna 2022 oli kahdeksan prosenttia.
Myös näkemykset viinien myynnistä ruokakaupoissa ovat kiristyneet, erityisesti silloin, kun kysymykseen liitetään vaikutukset myyntijärjestelmään. Jos viinien myynti päivittäistavarakaupoissa tarkoittaisi myös väkevien alkoholijuomien myynnin sallimista niissä, vuonna 2026 vastaajista 24 prosenttia kannatti viinien myyntiä kaupoissa.
Lue lisää alkoholipoliittisista mielipiteistä
Matkustajatuonnin ja verkko-ostojen tilastoinnissa katkos
Alkoholin matkustajatuonnin ja verkko-ostojen tiedonkeruumenetelmä muuttui vuoden 2025 alusta alkaen. Aiempi puhelinhaastatteluihin perustunut seuranta on korvattu internetpaneelilla, jonka tuottamat arviot eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tilastojen kanssa.
Menetelmämuutoksen vuoksi matkustajatuonnin ja verkko-ostojen tietoja ei julkaista osana virallista tilastoa tilastovuosina 2025–2027. Arviot matkustajatuonnista julkaistaan näiltä vuosilta erillisinä THL:n työpapereina.
Ulkopuolisten lähteiden perusteella on syytä arvella, että internetpaneeli tuottaa todellista tasoa korkeampia estimaatteja, minkä vuoksi tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Ulkopuolisilla lähteillä tarkoitetaan muun muassa Viron taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemiä arvioita suomalaisten matkailijoiden ostamasta alkoholista.
Alkoholijuomien matkustajatuonti ja verkko-ostokset 2025 (Julkari)
Keskeiset raportointipalvelut
Seuraavat aiheeseen liittyvät julkistukset
Alkoholin kulutus -tilastoa julkaistaan vuosittain tilastovuotta seuraavan kevään aikana. Tarkempi ajankohta julkaistaan tilastojen julkaisukalenterissa.
Suomalaisten juomatapoja selvitetään noin kahdeksan vuoden välein tehtävällä Juomatapa-tutkimuksella. Tutkimus toteutettiin viimeksi vuonna 2023.
Suomalaisten alkoholipoliittisia mielipiteitä kartoitetaan haastattelututkimuksella vuosittain ja tulokset julkaistaan tilastovuoden kevään aikana. Tarkempi ajankohta julkaistaan tilastojen julkaisukalenterissa.
Alkoholin matkustajatuonnista ja verkko-ostoista ei julkaista tilastoa vuosilta 2025–2027. Seurannan tulokset julkaistaan työpapereissa, joiden julkaisupäivä ei näy julkaisukalenterissa.
Tarkemmat julkaisuajankohdat löytyvät julkaisukalenterista.
Tilastojen julkaisukalenteri
Yhteystiedot
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 7654
[email protected]
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
[email protected]
Pia Mäkelä (LinkedIn)
yksikönpäällikkö, johtava asiantuntija
puh. 029 524 7021
[email protected]
Thomas Karlsson (LinkedIn)