Lähisuhdeväkivalta on laaja ja vakava ilmiö, joka vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin, kansanterveyteen ja talouteen. Fyysisten vammojen lisäksi se aiheuttaa pitkäaikaista psyykkistä kärsimystä, turvattomuutta ja sillä on ylisukupolvisia vaikutuksia. Väkivaltaa kokeneille ja sitä käyttäneille tulee olla helposti saatavia palveluja väkivallasta selviytymiseksi ja väkivallan käytön katkaisemisemiseksi.
Lue lisää lähisuhdeväkivallasta
Lähisuhdeväkivalta on maailman katsotuin taistelulaji. Sitä todistaa vuosittain yli 800 miljoonaa ihmistä. Lapsena todistettu väkivalta vahingoittaa psyykkisesti yhtä paljon kuin lapseen kohdistettu väkivalta.
Pitkään laskussa ollut nuorten väkivaltarikollisuus on kääntynyt kasvuun viime vuosina. Erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet vuodesta 2015 alkaen, ja niiden määrät ovat kasvaneet.
Seksuaaliväkivalta on Suomessa yleistä, ja sen seuraukset ovat vakavia. Kokemukset kasautuvat erityisesti naisille ja nuorille. Tutkimusten mukaan jopa 43 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista ja 12 prosenttia miehistä on kokenut seksuaaliväkivaltaa elämänsä aikana.
Yhteiskunnan voimaa voidaan mitata sillä, miten hyvin se pitää huolta haavoittuvimmista jäsenistään. Väkivallan tunnistaminen, siihen puuttuminen ja sen seurausten hoitaminen on julkisen palvelujärjestelmän vastuulla.
Lue väkivallan vastaisen työn merkityksestäNollalinjalla voit keskustella väkivaltatyön ammattilaisen kanssa omasta tai läheisesi tilanteesta luottamuksellisesti.
Vuonna 2024 viranomaisille raportoidun lähisuhdeväkivallan määrä kasvoi hieman edeltävään vuoteen verrattuna. Viranomaisten tietoon tulee vain osa lähisuhdeväkivallasta. Suurin osa uhreista on edelleen naisia.
Vuonna 2025 turvakotien asiakasmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Turvakodeissa oli yhteensä 5 979 asiakasta, mikä on noin 180 enemmän kuin vuonna 2024. Myös Nollalinjalle soitettiin edellisvuotta enemmän.
Ohje on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät asiakastyössä.