Miten 27 miljardia
sote-rahaa jaetaan?

Valtio rahoittaa hyvinvointialueita vuosittain noin 27 miljardilla eurolla. Summa on valtava: se on noin kolmasosa valtion koko vuoden budjetista. Vertailun vuoksi esimerkiksi perusopetuksen menot ovat vuosittain noin kuusi miljardia euroa.

”Sote-rahoituksen summa on kasvanut lujaa vauhtia menneet vuodet ja kasvaa myös muutamat tulevat vuodet. Syynä on ennen kaikkea väestön ikääntyminen , sanoo THL:n erikoistutkija Tuukka Holster.

Lue lisää siitä, miten sote-rahaa jaetaan

THL julkaisi ehdotuksensa sote-rahoitusmallin jatkokehittämiseksi

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää mm. nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta. THL toteaa, että sote-rahoitukselle ei ole yhtä mallia, joka täyttäisi kaikki toiveet. Eri mallit painottavat eri asioita, ja tavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Painotusten arviointi edellyttää poliittista harkintaa.

THL:n tiedote sote-rahoitusmallin kehittämisestä

Sote-rahoituslaskennan aineistojen käsittelyajat aikaistuvat syksystä 2026 alkaen

Sote-rahoituksen tarvelaskennassa käytettävien hoitoilmoitusrekisterien (Hilmo) tietojen käsittelyajat muuttuvat vaiheittain ensi syksystä alkaen. Tavoitteena on, että lähivuosina laskennassa pystyttäisiin käyttämään yhtä vuotta tuoreempia sairastavuustietoja. Tällä hetkellä sote-rahoituksen tarvelaskennassa käytetään kolme vuotta vanhoja aineistoja.

Tietojen käsittelyaikojen muutokset tapahtuvat seuraavasti

  • Tilastovuoden 2024 Hilmo-aineistot jäädytettiin aiemman aikataulun mukaisesti 28.2.2026. Ne vaikuttavat vuosien 2027 ja 2028 rahoitukseen.
  • Tilastovuoden 2025 Hilmo-aineistot jäädytetään jo 31.8.2026 eli puoli vuotta aiempaa aikataulua aikaisemmin. THL tarkistaa ja korjaa aineistoa vuoden 2027 helmikuun loppuun saakka. Vuoden 2025 tietoja käytetään vuosien 2028 ja 2029 rahoituksen laskennassa.
  • Tilastovuoden 2026 Hilmo-aineistot poimitaan ensimmäisen kerran 28.2.2027 ja ne jäädytetään lopullisesti 15.4.2027. THL korjaa aineistossa mahdollisesti ilmeneviä virheitä tämänkin jälkeen, korkeintaan maaliskuuhun 2028. Tietoja käytetään vuosien 2029 ja 2030 rahoituslaskelmissa.
  • THL ilmoittaa vuonna 2028 tehtävistä vuoden 2027 aineistoja koskevista poiminnoista myöhemmin.

Sote-rahoituslaskennan aineistojen käsittelyajat aikaistuvat – Hilmo-toimitusten takaraja on tänä vuonna 31.8. (Uutinen 7.4.2026)

Demografinen rahoitusmalli

Valtion hyvinvointialueille jakama sote-rahoitus perustuu alueiden asukkaiden palveluiden tarpeeseen. Palvelutarve puolestaan määritellään pääosin asukkaiden sairastavuuden avulla.

Vaihtoehtona on usein esitetty niin sanottua demografista rahoitusmallia. Millainen se on ja mitä hyviä ja huonoja puolia siinä olisi? THL:n erikoistutkija Konsta Lavaste kertoo.

Syvenny aiheeseen

Hyvinvointialueet saavat 400 miljoonaa euroa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella

Hyvinvointialueille jaettavan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionrahoituksen määrä perustuu pääosin asukkaiden palvelutarpeeseen, jota arvioidaan sairastavuuden perusteella.

THL:llä on merkittävä rooli sote-rahoituksen laskennassa

THL ylläpitää ja päivittää väestön palvelutarpeen laskennassa käytettävää tietopohjaa ja määrittää tarvekertoimet, joiden perusteella kukin hyvinvointialue saa palveluiden tarpeeseen perustuvan osuutensa sote-rahoista.

Taustat auki: Sote-rahoituksen usein kysytyt kysymykset

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät tarvitsevat riittävän rahoituksen kattamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä aiheutuvat menot.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut saattavat nousta vastedes aiempaa enemmän – hallitus haluaa sitoa maksut hyvinvointialueindeksiin

Hallitus antoi huhtikuun lopussa esitysluonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon -asiakasmaksujen lainsäädännön muutoksista, joista ei ole toistaiseksi paljoa puhuttu julkisuudessa. Yksi esitetyistä muutoksista on, että asiakasmaksujen...

Lue koko teksti

Hyvinvointialueiden palvelutarpeiden ennakointityökalu

Hyvinvointialueen palvelutarpeen ennakointityökalun avulla hyvinvointialueet voivat ennustaa palvelutarpeen kehitystä ja sen vaikutusta kustannuksiin.

Palvelujen käytön ja kustannusten ennusteet esitetään työkalussa kuvioina ja taulukoina. Tiedot esitetään sekä hyvinvointialueittain että koko maan tasolla.

Ennakointityökalu palvelee alueen pitkän tähtäimen strategista suunnittelua ja tarvetta kohdistaa voimavarat tarveperusteisesti. Työkalun avulla hyvinvointialueen johto saa tietoa ikärakenteessa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta palvelutarpeeseen.

Työkalun keskeisiä hyötyjä:

  • Varautuminen ja kyky ennakoida palvelutarpeen alueellisia muutoksia paranee.
  • Hyvinvointialueet saavat kansallista verrokkitietoa muista alueista.
  • Näkyvyys syy-seuraus-suhteisiin palvelujen kehittämisessä paranee.
  • Resurssien kohdistaminen tarveperusteisesti paranee.
  • Tulevan rahoitustarpeen ennakoitavuus paranee.

Lataa hyvinvointialueen palvelutarpeen ennakointityökalu (Excel 40 Mt)

Ohje

Tietotuotteita ja työkaluja tiedolla johtamiseen

Tutki THL:n tarjoamia tietotuotteita ja työkaluja, joita voit käyttää työssäsi monipuolisesti.

Tiedote

Väestön hyvinvoinnin uusi seurantamittaristo huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat

THL on julkaissut mittariston, jonka avulla voidaan seurata laaja-alaisesti väestön hyvinvointia ja sen kehitystä taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta.

Uutinen

Sote-rahoituksen tarvelaskennan tulee edelleen perustua tietoihin väestön sairastavuudesta

Rekisteritietoon pohjautuva sairastavuuden ja sitä kautta palvelutarpeen arviointi on nykytiedon valossa tarkin tapa kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus palvelutarpeen mukaisesti eri hyvinvointialueille.

Tilasto

Sote-talous

Sosiaaliturvan menot vastaavat lähes kolmannesta koko kansantalouden tuotosta. Sosiaaliturvamenojen suhde bruttokansantuotteeseen nousi noin 33 prosenttiin vuonna 2024.