Rahapelaaminen

Rahapelaamisen ja sen vaikutusten seuranta on entistä tärkeämpää

Uuden rahapelilain (10/2026) myötä rahapelitoiminta vapautuu kilpailulle heinäkuussa 2027.

Rahapelijärjestelmämuutoksen vaikutuksia tulee seurata erityisesti tarjonnan, markkinoinnin, rahapelaamisen, rahapelihaittojen sekä väestön mielipiteiden kehittymisen osalta, ja ennen–jälkeen-asetelmalla niiltä osin kuin se on mahdollista. Nuoret ja nuoret aikuiset tulee huomioida erityisryhmänä riittävästi tietopohjan kerryttämisessä.

Rahapelejä pelataan entistä vähemmän ja satunnaisemmin

Suomalaisten rahapelaaminen on viime vuosina vähentynyt, mutta samaan aikaan rahapelihaitat ja rahapeliongelmat ovat lisääntyneet. Rahapelaaminen on muuttunut aiempaa satunnaisemmaksi, ja erityisesti nuoret aikuiset suhtautuvat rahapelaamiseen entistä kriittisemmin.

Vuonna 2023 rahapelejä pelasi 70 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2019 vastaava lukema oli 78 prosenttia. Rahapelaajien määrä pieneni sekä naisilla että miehillä. Pelaaminen myös väheni kaikissa ikäryhmissä verrattuna vuoteen 2019.

Pelaaminen muuttui myös selvästi satunnaisemmaksi: yleisin tapa on pelata harvemmin kuin kerran kuukaudessa, kun vielä vuonna 2015 tavallisimmin pelattiin viikoittain.

Rahapeliongelmat ovat yleistyneet miehillä

Vuonna 2023 rahapeliongelma oli 4,2 prosentilla suomalaisista, kun aiemmissa tutkimuksissa osuus oli noin kolme prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 151 000 henkilöä, joilla on joko merkittäviä tai yksittäisiä rahapelaamiseen liittyviä haittoja.

Rahapeliongelmat lisääntyivät miehillä vuosien 2019 ja 2023 välillä. Viimeisimmässä tutkimuksessa miehistä 6,6 prosentilla oli rahapeliongelma, kun naisilla vastaava osuus oli 1,8 prosenttia.

Rahapeliongelmat kasautuvat eniten miehille ja nuorille aikuisille, jotka myös pelaavat haitallisimpia pelimuotoja, kuten nopeatempoisia nettipelejä ja raha automaattipelejä.
Vuonna 2023 internetissä pelasi rahapelejä 44 prosenttia. Seitsemän prosenttia suomalaisista pelasi Veikkauksen ulkopuolisia nettirahapelejä, mikä vastaa noin 251 000 henkilöä.

Pafin (Ålands Penningautomatförening) tarjoamien nettipelien pelaaminen lisääntyi kahdesta prosentista kolmeen prosenttiin vuodesta 2019 vuoteen 2023, ulkomaisten peliyhtiöiden nettipelien pelaamisessa ei tapahtunut muutosta.

Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti

Naisten asenteet ovat pysyneet tasaisina jokaisena tarkasteluajankohtana, mutta miesten asenteet sen sijaan ovat vaihdelleet.

Vanhemmissa ikäryhmissä eli 45–59- ja 60–74-vuotiailla asenteet rahapelaamiseen ovat vuoden 2023 tutkimuksessa hieman myönteisempiä verrattuna aiempien vuosien tuloksiin.

Nuorempien ikäryhmissä asenteet puolestaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi sekä lyhyemmällä että pidemmällä ajanjaksolla.

Vuonna 2023 suurin osa vastaajista (90 %) katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen tulisi kannustaa, ja 61 prosenttia koki rahapelaamisen mahdollisuuksia olevan liikaa. Samalla 58 prosenttia oli sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata halutessaan.

Syvenny tilaston aineistoihin

• Lue koko tilastoraportti (Julkari)
• Indikaattoritietoa Sotkanetissä

Taustatietoja

Tietosuojailmoitus

Lähde

Suomalaisten rahapelaaminen 2023 
Tilastoraportti 15/2024, 16.4.2024. 
THL. 

Päivittymisaikataulu

Seuraavan julkistuksen ajankohta ei ole vielä tiedossa.

Tilastokuvaus

Rahapelaamista selvitetään väestötutkimuksella, jossa tarkastellaan pelaamista, rahapeliongelmia sekä pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä. Tutkimukseen poimitaan satunnaisesti mukaan Manner-Suomessa asuvia 15–74-vuotiaita.

Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimusta on tehty vuodesta 2003 alkaen neljän vuoden välein. Viimeisin tutkimus tehtiin 2023, tutkimukseen osallistui 5977 henkilöä. Vuoden 2023 aineisto kerättiin verkko- ja postikyselyn yhdistelmänä sekä puhelinhaastatteluin. Aikaisempina vuosina käytettiin vain puhelinhaastatteluita.