Suomessa on sitkeitä hyvinvointi- ja terveyseroja

Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu hyvinvoivista ihmisistä, toisten tukemisesta, arjen turvasta ja luottamuksesta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuteen.

Suomessa luottamus on ollut perinteisesti korkealla tasolla ja väestöryhmien erot terveydessä ja hyvinvoinnissa kansainvälisesti verraten pieniä. Eriarvoisuus on kuitenkin lisääntymässä: toimeentulon vaikeudet ovat yleistyneet, samoin esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat.

Hyvinvoinnin ja terveyden erot liittyvät vahvasti sosioekonomiseen asemaan. Mitä heikompi koulutus ja pienemmät tulot ihmisellä on, sitä suurempi riski hänellä on eri sairauksiin ja sitä useammin hän kokee osattomuutta.

THL on esittänyt useita toimia, joilla voidaan ratkoa ajankohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia. Eriarvoisuuden ehkäisy ja vähentäminen on tärkeää paitsi inhimillisesti, myös yhteiskunnan vakauden ja kriisinkestävyyden varmistamiseksi.

Lue artikkeli hyvinvointierojen kaventamisesta

Sote-palvelujärjestelmän hajanaisuus heikentää yhdenvertaisuutta

Sote-palvelujärjestelmän hajanaisuus: mitä hajanaisuus käytännössä tarkoittaa tavalliselle kuluttajalle ja miten se näkyy palvelujen saatavuudessa? Mitä pitäisi tehdä?

Syvenny aiheeseen

THL:n raportti tarjoaa 116 suositusta ajankohtaisten hyvinvoinnin ja terveyden ongelmien ratkaisemiseksi

Suurin osa suomalaisista kokee elämänsä turvalliseksi ja luottaa yhteiskunnan toimijoihin ja läheisiinsä, mutta luottamus esimerkiksi ja terveydenhuoltojärjestelmään on viime vuosina heikentynyt, kertoo THL:n julkaisema Hyvinvointikatsaus.

Skenaario alkoholinkäytön aiheuttaman sairastavuuden kehityksestä

Skenaariot korostavat, että poliittiset valinnat – saatavuuden sääntelystä hintatasoon ja markkinoinnin rajoituksiin – vaikuttavat suoraan suomalaisten terveyteen, turvallisuuteen ja arjen hyvinvointiin.

Blogi

Miehiä on moneksi – miten pidämme kaikki mukana?

Miesten välinen terveys- ja hyvinvointikuilu on Suomessa suuri. Näin todetaan Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa, jossa miesten terveys ja hyvinvointi on nostettu yhdeksi teemaksi. Miesten eriytyminen hyvin ja heikommin...

Lue koko teksti
Julkaisu

Toimeentulotuki 2020-luvulla: tavoitteena parempi viimesijainen turva

THL:n toimittama raportti tarjoaa kattavan tietopaketin toimeentulotuesta, sen tarpeesta, saajista ja roolista osana Suomen sosiaaliturvajärjestelmää. Raportissa on myös useita ehdotuksia viimesijaisen turvan uudistamiseen seuraavien vuosien aikana. Ehdotukset parantaisivat toteutuessaan toimeentulotuen saajien asemaa, vähentäisivät tukea saavien määrää ja keventäisivät byrokratiaa.

Julkaisu

Perusturvan riittävyys 2023–2025: Hallituskauden väliarviointi

Perusturvan riittävyys on heikentynyt vuosina 2024–2025 erityisesti työttömillä lapsiperheillä, selviää THL:n tekemästä perusturvan väliarvioinnista. Taustalla ovat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset. Samalla viimesijaisen turvan eli toimeentulotuen merkitys on kasvanut. Lain mukaan perusturvan riittävyyttä tulee arvioida joka neljäs vuosi. Sosiaaliturvan lukuisien muutosten takia THL teki väliarvioinnin poikkeuksellisesti kesken hallituskauden.

Julkaisu

Yhdenvertaisuuden edistäjän opas

Opas tarjoaa hyvinvointialueille tietoa ja työkaluja yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Yhdenvertaisuuden suunnitelmallinen edistäminen torjuu syrjintää. Lisäksi se parantaa palvelujen vaikuttavuutta, saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta sekä niiden kohdentamista etenkin ihmisille, jotka tarvitsevat palveluita eniten.

Tiedote

Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt

Vuonna 2024 vain noin puolet suomalaisista ilmoitti luottavansa terveyspalveluihin ja vielä harvempi sosiaalipalveluihin. Luottamus palvelujärjestelmän toimivuuteen on heikentynyt selvästi, selviää THL:n Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista. Palveluja käyttäneet kertoivat kuitenkin samaan aikaan olevansa tyytyväisiä.