Väestön terveys paranee tavoitteellisella hoitotulosten ja hoidon laadun seurannalla
Kansallinen laaturekisteritoiminta on potilasryhmäkohtaista hoidon laadun seurantaa. Laaturekisterit tuottavat tietoa siitä, miten hyvin hoito toteutuu, millaisia tuloksia saavutetaan ja missä hyvinvointialueilla on parannettavaa.
”Kansallisten laaturekisterien tietoihin pohjautuvan tavoitteellisen tulosparannustyön tulokset näkyvät jo käytännössä. Esimerkiksi diabetespotilaiden kolesteroliarvot ovat parantuneet, mikä vähentää sydäninfarkteja ja aivohalvauksia”, kertoo vaikuttavuusylilääkäri Aapo Tahkola.
Laaturekistereitä kehitetään jatkuvasti: tietosisältöä laajennetaan, mittareita tarkennetaan ja toimintaa vahvistetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. THL:n asetukseen perustuvan yhdeksän laaturekisterin virallinen toiminta käynnistyi vuonna 2023.
Munuaiskorvaushoidossa olevien määrä kasvaa
Arviolta 7–10 prosentilla suomalaisista on krooninen munuaisten vajaatoiminta. Osalla munuaistauti etenee munuaiskorvaushoitoa vaativaksi. Vuoden 2024 lopussa munuaiskorvaushoidossa oli Suomessa noin 5 300 potilasta.
Pitkäkestoinen munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa monenlaisia elimistön häiriöitä. Vaikean munuaistaudin elämää ylläpitävät hoitomuodot ovat munuaisen siirto sekä dialyysi. Hoito on potilasta kuormittavaa ja yhteiskunnalle kallista. Oikein toteutettu munuaiskorvaushoito kuitenkin parantaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua ja eloonjäämisennustetta.
Tavoitteena on saada lisättyä sekä munuaissiirron saaneiden että kotidialyysissä olevien osuutta munuaiskorvaushoitoa saavista potilaista.
Lue lisää munuaistautirekisteristä
Oikein kohdennettu tehohoito pelastaa henkiä ja edistää toipumista
Tehohoitoa annetaan teho-osastoilla vakavasti sairaille tai vammautuneille potilaille, joiden terveydentila vaatii tarkkaa valvontaa ja horjuvien elintoimintojen tukihoitoa. Tavallisimpia tehohoidon tarpeen syitä ovat hengitysvajaus, verenkiertovajaus ja tajunnan häiriöt.
Tehohoidon laaturekisterin tulosten mukaan 75 prosenttia tehohoidon potilaista, joilla oli henkeä uhkaava peruselintoiminnan häiriö, oli hengissä vuoden kuluttua tehohoidosta. Suurin osa tehohoitopotilaista toipuukin itsenäiseen elämään kykeneviksi.
Lue lisää tehohoidon laaturekisteristä
Sydäninfarktin sairastaneista lähes 40 prosentilla kolesteroliarvot hoitotavoitteessa
Verenkiertoelinten sairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa. Vuonna 2025 noin 5 100 alle 80-vuotiasta suomalaista sairasti sydäninfarktin. Tehokkaan akuuttihoidon lisäksi potilaiden ennusteeseen vaikuttaa merkittävästi jatkohoito, jonka yksi kulmakivi on kolesterolin alentaminen.
Sydänrekisterin raportin mukaan sydäninfarktin sairastaneista noin 36 prosentilla LDL-kolesteroli oli hoitosuosituksen mukaisella tasolla noin vuoden kuluttua toimenpiteestä mitattuna. Noin 28 prosentilla kolesterolia ei ollut lainkaan mitattu.
Sydänrekisterin tulosten mukaan kolesterolia alentavan lääkehoidon toteutuminen on yhteydessä sydäninfarktipotilaiden pienempään kuolleisuuteen, joten lääkityksestä huolehtiminen ja siihen sitoutuminen on tärkeää.
Tyypin 2 diabetekseen sairastuu 24 000 henkilöä vuodessa
Tyypin 2 diabetesta sairastaa seitsemän sadasta suomalaisesta. Etenkin nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla potilailla on suuri riski saada sydäninfarkti tai kuolla ennenaikaisesti.
Verenpaineen, LDL-kolesterolin ja verensokerin hyvä hoito, tupakoimattomuus sekä munuaistaudin varhainen tunnistaminen ja hyvä hoito parantavat tyypin 2 diabetesta sairastavan ennustetta.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa yksi sadasta suomalaisesta. Joka vuosi 1 000 uutta potilasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Ilmaantuvuus on korkeimmillaan lapsuudessa.
Diabetesta sairastavilla on keskimäärin 14,8 vuotta lyhempi elinikä kuin diabetesta sairastamattomilla suomalaisilla. Suoraan diabeteksesta johtuvat kuolemat aiheuttavat eniten menetettyjä elinvuosia, keskimäärin 20,2 vuotta. Hyvän diabeteksen hoidon lisäksi mielenterveyden ja päihdeongelmien aktiivinen hoito ovat keskeisiä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Lue lisää diabetesrekisteristä
Hyvä hoito ja kuntoutus parantavat psykoosidiagnoosin saaneiden ennustetta
Vuonna 2024 psykoosidiagnoosin ensimmäisen kerran sai 4 008 henkilöä. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli elossa 85 826 psykoosidiagnoosin saanutta. Psykoosien esiintyvyys vaihtelee alueittain.
Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin ja vakavin. Vuoden 2024 lopussa 9,3 prosenttia psykoosin sairastaneista 7–64-vuotiaista oli sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden piirissä. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden käytössä on alueellisia eroja.
Psykoosidiagnoosin saaneiden henkilöiden kuolleisuus oli vuonna 2024 2,6-kertaista muuhun väestöön verrattuna. Korkealaatuisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa psykoottisten häiriöiden ennustetta ja sairastuneiden toimintakykyä.
Lue lisää psykoosien hoidon laaturekisteristä
Selkäleikattujen sairauslomissa on alueellisia eroja
Selkäsairaudet ovat yleisiä ja aiheuttavat merkittävää toiminta- ja työkyvyn heikkenemistä sekä ennenaikaista eläköitymistä. Suurin osa selkävaivoista lievittyy muulla kuin leikkaushoidolla.
Selkäleikkausten määrä on kasvanut Suomessa ja monissa muissa länsimaissa viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Suomessa tehtiin vuonna 2025 noin 12 500 selkäleikkausta. Selkärekisterin tulosten mukaan potilaat saavat yleensä hyvän avun selkäleikkauksesta. Selkäleikkauksista aiheutuvat haitat ovat harvinaisia.
Selkäleikattujen sairauslomissa on kuitenkin alueellisia eroja, joiden syynä saattavat olla esimerkiksi erot sairauslomakäytännöissä ja työhön paluun toimintamalleissa.
Selkärekisterin tietojen avulla voidaan tunnistaa parannuskohteita selkäsairauksien hoitokäytännöissä ja tämän myötä kehittää hoitoa entistäkin kustannusvaikuttavammaksi ja yhdenvertaisemmaksi.
Reumasairauksissa jopa 90 prosenttia potilaista voi hyvin
Suomessa on noin 173 000 tulehduksellista reumasairautta sairastavaa henkilöä. Useimmat reumasairaudet ovat kroonisia ja siten pitkäkestoista hoitoa vaativia.
Reumarekisterin tulosten perusteella potilaiden vointi on vuoden päästä reumasairauden toteamisesta useimmiten hyvä. Varhainen toteaminen, oikea-aikainen hoito ja säännöllinen seuranta auttavat ehkäisemään pysyviä nivelvaurioita sekä tukemaan potilaiden toiminta- ja työkyvyn säilymistä.
Tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri tarjoaa tietoa hoitotuloksista sekä käytetyistä hoidoista ja niiden turvallisuudesta.
Tekonivelleikkauksia yli 30 000 vuodessa
Vuonna 2024 tehtiin noin 13 000 lonkan tekonivelten, noin 18 500 polven tekonivelten ja 1 300 olkapään tekonivelten ensileikkausta. Leikkauksia tehtiin yhteensä lähes 33 000.
Yli 8 000 eli noin neljäsosa leikkauksista tehtiin Tekonivelsairaala Coxassa.
Ensileikkausten määrä kasvoi noin 20 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu noudattaa pidempiaikaista kehitystä. Yksityisten sairaaloiden osuus ensileikkauksista oli noin 11 prosenttia.
Lue lisää tekonivelleikkauksista
Hampaiden reikiintymisessä on alueellisia eroja
Suun ja hampaiden sairaudet, erityisesti karies eli hampaiden reikiintyminen sekä parodontiitti, ovat Suomessa yleisiä kaikenikäisillä.
Hammastutkimuksessa käyneistä aikuisista 34 prosentilla oli kariesta vuonna 2024. 16-vuotiailla reikiintyneiden tai paikattujen hampaiden määrä oli keskimäärin 2,6. Kariesta on todettu eri määriä eri hyvinvointialueilla sekä lapsilla että aikuisilla.
“Hyvä omahoito, terveelliset elintavat sekä varhainen toteaminen ovat avainasemassa suun ja hampaiden sairauksien ehkäisyssä ja hoidon onnistumisessa”, toteaa THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa.
Suusairaudet kytkeytyvät usein myös muihin sairauksiin ja aiheuttavat komplikaatioita tai heikentävät hoitotuloksia.
Lasten ja nuorten suun terveystarkastusten ajankohdat on määritelty valtakunnallisesti, mutta palveluiden toteutumisessa on alueellisia ja sosioekonomisia eroja. Myös julkisten ja yksityisten suun terveydenhuollon palvelujen välillä on eroja saatavuudessa ja sisällössä.
Lue lisää suun ja hampaiden sairauksien hoidon rekisterin tuloksista
HIV-diagnooseista 41 prosenttia todetaan viiveellä
Vuonna 2024 Suomessa todettiin 97 uutta HIV-diagnoosia. Viiveellä todettujen tartuntojen määrä pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna, 53 prosentista 41 prosenttiin.
”HIV-testiin tulisi päästä helposti ja testejä tarjota muiden käyntien yhteydessä, esimerkiksi korkean HIV-esiintyvyyden maista muuttaneille”, muistuttaa rekisterin kliininen vastuuhenkilö, erikoislääkäri Pia Kivelä.
Suomessa oli vuoden 2024 lopussa seurannassa ja hoidossa 3 423 HIV-tartunnan saanutta, joista suurin osa (63 %) oli Etelä-Suomesta. Lähes kaikki käyttivät HIV:n lääkehoitoa, ja näistä 98 prosentilla hoitovaste oli hyvä.
”Hyvässä hoitotasapainossa oleva potilas ei tartuta HIV:tä ja eliniän odote vastaa muuta väestöä. Jos henkilö on tietämätön tartunnastaan, se voi edelleen johtaa jatkotartuntoihin ja AIDS-sairauksiin” toteaa THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.
HIV-rekisterin raportti muodostetaan THL:n ylläpitämän tartuntatautirekisterin ja HIV-potilaita hoitavien yksiköiden kerran vuodessa toimittamista tiedoista. Rekisterin tiedot päivitetään vuosittain maaliskuussa, seuraavan kerran 31.3.2026 mennessä vuoden 2025 tiedoilla. Raportti kuvaa HIV-infektion hoitotuloksia, uusien tartuntojen tilannetta ja onnistumista HIV-tartuntojen varhaisessa toteamisessa.
Lue lisää HIV-rekisterin tuloksista
Seuraavat aiheeseen liittyvät julkistukset
Laaturekisterien raportit päivitetään vähintään vuosittain. Diabetesrekisterin tulokset päivitetään kahdesti vuodessa. Tekonivelleikkausten tulokset ovat ajantasaisia.
Laaturekisterien tuloksia käsitellään vertaiskehittämistilaisuuksissa. Rekisterien yhteinen vertaiskehittämistilaisuus järjestetään kerran vuodessa.
Yhteystiedot
ylilääkäri, laaturekisteritoiminnan johtaja
puh. 029 524 7171
[email protected]