Suomi vanhenee
vauhdilla

Suomessa eletään kauemmin ja terveempänä kuin koskaan. Eliniänodote on noussut tasaisesti, ja valtaosa iäkkäistä elää itsenäisesti. Väestön ikääntyminen lisää silti väistämättä sote-palvelujen tarvetta. 

Lähivuosina suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa palvelujen tarve tyypillisesti kasvaa. Sote-palvelujen tarve kasvaa tulevina vuosina noin prosentin vuodessa. Puolet tästä tulee iäkkäiden hoivasta.

Jos ympärivuorokautinen hoiva toteutuu vasta myöhemmin, ihmisten pitää voida asua pidempään kotona tai yhteisöllisessä asumisessa. Se vaatii, että niihin suunnataan resursseja.

Lue artikkeli väestön ikääntymisen vaikutuksista sote-palvelujen tarpeeseen

Lähes puolet muistisairauksista on ehkäistävissä

Vuonna 2040 Suomessa voi olla 250 000 muistisairasta. Se on suunnilleen Tampereen asukasmäärä ja noin 100 000 enemmän kuin vuonna 2021. Kasvu lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Muistisairauksia ei voi parantaa, mutta onneksi niiden lisääntymiseen voidaan vaikuttaa.

Omaishoidon tuki vaihtelee alueittain

Kun omaishoitajia tuetaan riittävillä palveluilla, monet iäkkäät ja pitkäaikaissairaat voivat asua kotona pidempään. Tämä keventää palvelujärjestelmän kuormitusta. THL suosittelee omaishoidon tuelle yhtenäisiä myöntämisperusteita, jotta omaishoitajat saisivat yhdenvertaisen tuen asuinpaikasta riippumatta.

Terveyden tulevaisuuskuva -verkkopalvelu

Terveyden tulevaisuuskuva -verkkopalvelun avulla hyvinvointialueiden johtajat ja päättäjät voivat ennakoida ikääntymisestä, sairastavuudesta, elintavoista ja tietyistä riskitekijöistä seuraavaa palvelutarvetta.

Palvelu antaa ennusteita ja mahdollisia skenaarioita palvelutarpeen kehitykselle hyvinvointialueittain ja koko maan tasolla vuoteen 2040 asti. Se auttaa suunnittelemaan ongelmien ennaltaehkäisyä.

Palvelussa voi tarkastella ennusteita esimerkiksi väestön koetusta terveydestä, monisairastavuudesta sekä psyykkisestä kuormittuneisuudesta. Tilannetta voi tarkastella hyvinvointialueittain ja suhteessa koko maan tilanteeseen.

Palvelu tarjoaa ennusteita ja skenaarioita

  • Terveydentilasta
  • Elintavoista ja riskitekijöistä
  • Työ- ja toimintakyvystä
  • Sairastavuudesta alkoholin käytön, tupakoinnin ja lihavuuden kehityksen skenaarioissa
  • Terveyspalvelujen kustannuksista lihavuuden kehityksen skenaarioissa

Siirry Terveyden tulevaisuuskuva -palveluun

Hyvinvointialueiden palvelutarpeiden ennakointityökalu

Hyvinvointialueen palvelutarpeen ennakointityökalun avulla hyvinvointialueet voivat ennustaa palvelutarpeen kehitystä ja sen vaikutusta kustannuksiin.

Palvelujen käytön ja kustannusten ennusteet esitetään työkalussa kuvioina ja taulukoina. Tiedot esitetään sekä hyvinvointialueittain että koko maan tasolla.

Ennakointityökalu palvelee alueen pitkän tähtäimen strategista suunnittelua ja tarvetta kohdistaa voimavarat tarveperusteisesti. Työkalun avulla hyvinvointialueen johto saa tietoa ikärakenteessa tapahtuvien muutosten vaikutuksesta palvelutarpeeseen.

Työkalun keskeisiä hyötyjä:

  • Varautuminen ja kyky ennakoida palvelutarpeen alueellisia muutoksia paranee.
  • Hyvinvointialueet saavat kansallista verrokkitietoa muista alueista.
  • Näkyvyys syy-seuraus-suhteisiin palvelujen kehittämisessä paranee.
  • Resurssien kohdistaminen tarveperusteisesti paranee.
  • Tulevan rahoitustarpeen ennakoitavuus paranee.

Lataa hyvinvointialueen palvelutarpeen ennakointityökalu (Excel 40 Mt)

Tilasto

Tilastotietoa iäkkäiden palveluista ja toimintakyvystä

Iäkkäiden palveluissa on arviolta 260 000 asiakasta ja palvelua tuottaa yli 50 000 ammattilaista. Tutki THL:n tilastoja ja hyödynnä tietoa päätöksenteossa.

Palvelu

Ennakoi kehitystä skenaarioittain

Terveyden tulevaisuuskuva -verkkopalvelu auttaa ennakoimaan hyvinvointialueen palvelutarpeen kehitystä eri skenaarioiden valossa.

Raportti

Tietoa sote-palvelujen henkilöstötarpeen ennakoinnista

Väestön ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta ja muuttaa tarvittavien palvelujen rakennetta työvoimaintensiivisemmäksi. Tutustu sote-henkilöstön ennakoinnin nykytilanteeseen ja kehittämistarpeisiin.

Uutinen

Suuri osa palvelua hakevista iäkkäistä asuu yksin

RAI-tietokanta kuvaa palvelua hakevien iäkkäiden toimintakykyä, palvelutarpeita ja elämäntilannetta. Tieto tukee asiakasohjauksen kehittämistä ja ennakoivaa palvelujen suunnittelua.