Mielenterveyttä seurataan monin tavoin
Mielenterveyteen liittyvät palvelut ja hoidon tarpeet näkyvät suomalaisessa terveydenhuollossa yhä kasvavina asiakasmäärinä ja lisääntyvänä palvelujen käytön monimuotoisuutena.
THL kokoaa ja tuottaa laajan valikoiman tilasto-, rekisteri- ja seurantatietoa, joiden avulla voidaan muodostaa kokonaiskuvaa mielenterveyspalvelujen käytöstä, hoidon saatavuudesta ja väestön hyvinvoinnin kehityksestä.
Mielenterveysperusteiset käynnit kasvussa viime vuosina
Mielenterveyteen liittyvien palvelutapahtumien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Aikasarjat vuosilta 2020–2025 osoittavat tasaista jatkuvaa nousua, mikä voi kertoa palvelujen kysynnän vahvistumisesta ja mielenterveyden haasteiden näkyvyydestä terveydenhuollossa.
Samalla etäpalvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa osana hoitovalikoimaa. Reaaliaikaiset etäyhteydet ja videovastaanotot muodostavat pysyvän ja kasvavan osuuden palvelurakenteesta, mikä lisää hoidon saavutettavuutta ja joustavuutta eri puolilla maata.
Mielenterveyden tilannekuva
Mielenterveyden tilannekuvaraportti kokoaa tietoja mielenterveysperustaisista käynneistä ja potilasmääristä perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon hoitoilmoitusrekistereihin perustuen koko maan tasolla.
Mielenterveyden tilannekuvaraportin tietosisältö perustuu useisiin poimintaehtoihin, joita tarkennetaan ja kehitetään jatkuvasti yhteistyössä THL:n mielenterveysasiantuntijoiden kanssa. Tästä syystä raportin tietopohja tarkentuu vaiheittain. Tarkoituksena on varmistaa, että raportti kuvaa mahdollisimman luotettavasti ja yhdenmukaisesti mielenterveysperustaisia käyntejä, potilasryhmiä ja hoidon eri muotoja koko maan tasolla.
Lue lisää Mielenterveyden tilannekuvaraportista
Lyhyiden hoitojaksojen määrä kasvussa
Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin vuonna 2024 yhteensä 215 850 potilasta. Potilaita oli vuodeosastohoidossa 22 645 ja avohoidossa 212 821. Vuonna 2024 päättyneiden vuodeosastohoidon hoitojaksojen määrä oli 40 486. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidossa kontakteja oli noin 2,3 miljoonaa.
Psykiatrinen erikoissairaanhoito koostuu avohoidon palveluista sekä vuodeosastohoidosta, ja sen toteuttamisesta vastaavat hyvinvointialueet ja valtiolliset toimijat sekä jossain määrin myös yksityiset palveluntuottajat.
Hoidon painopiste on avohoidossa, jossa hoidetaan lukumääräisesti suurinta osaa potilaista. Avohoidossa yleisimpiä hoidon syitä ovat esimerkiksi erilaiset mielialahäiriöt sekä neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt. Vuodeosastohoito keskittyy usein vaikeampioireisten tilojen hoitoon, ja siellä yleisimpiä syitä ovat skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt sekä vaikeat mielialahäiriöt.
Tilastotietoa psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta
Psykoosien esiintyvyys vaihtelee alueittain
Vuonna 2024 psykoosidiagnoosin ensimmäisen kerran sai 4 008 henkilöä. Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli elossa 85 826 psykoosidiagnoosin saanutta. Psykoosien esiintyvyys vaihtelee alueittain.
Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin ja vakavin. Vuoden 2024 lopussa 9,3 prosenttia psykoosin sairastaneista 7–64-vuotiaista oli sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden piirissä. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden käytössä on alueellisia eroja.
Psykoosidiagnoosin saaneiden henkilöiden kuolleisuus oli vuonna 2024 2,6-kertaista muuhun väestöön verrattuna. Korkealaatuisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa psykoottisten häiriöiden ennustetta ja sairastuneiden toimintakykyä.
Psykoosien hoidon laaturekisteriin kerätään tietoa psykoosiin sairastuneiden hoidosta ja sen laadusta. Rekisteri mahdollistaa psykoosidiagnoosin saaneiden henkilöiden hoidon toteutumisen sekä pitkäaikaisennusteen alueellisen ja ajallisen vertailun. Rekisterin tiedot on kerätty terveydenhuollon ja sosiaalihuollon Hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo), Kelan rekistereistä ja Tilastokeskukselta vuodesta 1995 alkaen. Rekisterin tiedot päivitetään kerran vuodessa.
Tilastotietoa psykoosien hoidosta
Perusterveydenhuolto tarjoaa mielenterveyden tukea ja hoitoa yhä useammalle nuorelle
Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportointiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 lapsella ja nuorella. Mielenterveysperusteinen vuodeosastohoitojakso oli vuoden aikana noin 6 500 lapsella ja nuorella.
Tyttöjen ja poikien osuus käynneistä vaihtelee ikäryhmittäin. 7–12-vuotiaista lapsista 12 prosentilla oli mielenterveyssyihin liittyvä käynti. Ikäryhmässä mielenterveysperusteisista käynneistä kaksi kolmannesta oli pojilla.
13–17-vuotiailla mielenterveysperusteiset käynnit olivat yleisempiä kuin nuoremmilla. Käyntejä oli 19 prosentilla. Tytöillä käyntejä oli selvästi enemmän kuin pojilla (73 % käynneistä käynneistä).
Vanhimmassa ikäryhmässä, 18–22-vuotiailla mielenterveysperusteisten käyntien määrä yhä yleistyi ja asiakkaista kolme neljäsosaa (68 %) oli naisia.
Tilastotietoa nuorten hoidosta
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyivät edelleen vuonna 2023
Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia. ADHD-diagnoosit yleistyivät tytöillä ja pojilla kaikissa ikäryhmissä, mutta suhteellisesti voimakkaimmin diagnoosit ovat viime vuosina yleistyneet 13–17-vuotiailla tytöillä.
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat suuria. Vuonna 2023 ADHD-diagnoosit olivat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.
Tilastotietoa lasten ja nuorten ADHD-diagnooseista
Ulkomaalaistaustaisen väestön traumaperäinen stressihäiriö
Tuoreimman tilaston mukaan, joka koskee vuoden 2016–2020 tietoja, traumaperäisen stressihäiriön eli PTSD:n esiintyvyys on harvinaista, mutta vaihtelee taustamaaryhmän mukaan. Eroja on havaittavissa taustamaittain ja sukupuolittain. Tilastoissa myös korostuu nuoret ja vasta maahan muuttaneet. Toistaiseksi ei ole olemassa samalta ajalta toteutettua vertailutietoa PTSD-diagnoosin esiintyvyydestä koko Suomen väestössä.
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) voi kehittyä, kun henkilö on joutunut kokemaan poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman. Sen oireisiin kuuluvat traumatapahtuman uudelleen kokeminen, traumatapahtumasta muistuttavien olosuhteiden vältteleminen, vaikeus muistaa joitakin traumatapahtumaan liittyviä tekijöitä ja/tai jatkuva psyykkinen ylivireys.
Tilastotietoa traumaperäisestä stressihäiriöstä
Yhteystiedot
Sähköpostit: [email protected]
Mielenterveyden tilannekuva: Aamu Klutas
Psykiatrinen erikoissairaanhoito: Atte Kyrölä
Psykoosien hoidon laaturekisteri: Jaana Suvisaari
Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito: Martta Forsell
Lasten ja nuorten ADHD: Maaret Vuorenmaa
Traumaperäinen stressihäiriö ulkomaalaistaustaisella väestöllä: Regina Garcia-Velazquez