THL raportoi hoidon saatavuutta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tilastoissa
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiedot raportoidaan terveydenhuoltolaissa määriteltyjen hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen mukaisesti. Enimmäisajat ovat takarajoja, joiden kuluessa kiireetön hoito tulee järjestää julkisessa terveydenhuollossa.
Terapiatakuun tilastotiedot perustuvat terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa määriteltyihin lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja tuen järjestämisen enimmäisaikoihin. Terapiatakuun interventio voi toteutua missä tahansa hoito- tai palveluprosessin vaiheessa.
Hoidon jatkuvuuden raportointi perustuu potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen hoitosuhteen jatkuvuuteen.
Hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon vaihteli ikäryhmittäin ja alueittain – alle 23-vuotiaiden hoitoon pääsy heikentyi
Vuonna 2025 hoitoon pääsi kahdessa viikossa hoitoon harvemmin kuin edellisenä vuonna. Erityisesti perusterveydenhuollon lääkärille pääsi 14 vuorokauden kuluessa huonommin.
Hoitoon pääsy heikentyi vuonna 2025 myös alle 23-vuotiailla, vaikka heidän tuli päästä edelleenkin hoitoon 14 vuorokauden kuluessa. Etenkin lasten ja nuorten hoitoon pääsyssä oli myös hyvinvointialuekohtaisia eroja.
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyyn on useita enimmäisaikoja, ja ne ovat eripituisia eri ikäisille potilaille. Esimerkiksi ensimmäisen hoitotapahtuman enimmäisajat pidentyivät 1.1.2025 alkaen 23 vuotta täyttäneille 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen, mutta sitä nuoremmilla enimmäisaika pysyi ennallaan.
23-vuotta täyttäneiden lakisääteinen pidempi enimmäisaika toteutui paremmin kuin sitä nuorempien lyhyempi 14 vuorokauden enimmäisaika.
Pääsy hammaslääkärille toteutui paremmin 23 vuotta täyttäneillä
Suun terveydenhuollossa 23-vuotta täyttäneiden lakisääteinen pidempi enimmäisaika toteutui paremmin kuin sitä nuorempien lyhyempi enimmäisaika. Enimmäisaikojen pidentyminen vuoden 2025 alusta ei näyttäisi merkittävästi hidastaneen hoitoon pääsyä lain mukaisessa enimmäisajassa suun terveydenhuollossa.
Perusterveydenhuollon kiireettömän suun terveydenhuollon ensimmäisen hoitotapahtuman enimmäisajat pidentyivät 1.1.2025 alkaen 23 vuotta täyttäneille potilaille kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Alle 23-vuotiailla enimmäisaika pysyi ennallaan, kolmessa kuukaudessa.
Lue lisää perusterveydenhuollon hoitoon pääsystä
Erikoissairaanhoidossa eniten odottajia oli kaihi- sekä lonkan tai polven tekonivelleikkaukseen vuonna 2024
Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyä seurataan 27:n eri toimenpiteen kohdalla. Lukumääräisesti eniten hoitoa odottaneita vuoden 2024 lopussa oli kaihileikkaukseen, 13 285 odottajaa, ja lonkan- tai polven tekonivelleikkaukseen, 12 008 odottajaa.
Eri toimenpiteiden jonoryhmiin kuuluvissa seurattavissa toimenpiteissä näkyy vuonna 2024 sama kuukausittainen vaihtelu odottajien määrässä kuin erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn muissakin tilastoissa.
Yli puoli vuotta odottaneiden määrä oli 20,4 prosenttia kaikista odottajista alkuvuonna 2024 ja nousi loppuvuotta kohden 22,5 prosenttiin kaikista odottajista eri jonoryhmissä.
| Hyvinvointialueen nimi | % |
|---|---|
| Pohjois-Karjalan hyvinvointialue | 21 |
| Pohjois-Savon hyvinvointialue | 17 |
| Keski-Suomen hyvinvointialue | 12 |
| HUS | 12 |
| Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue | 11 |
| Kaikki hyvinvointialueet | 8 |
| Pohjanmaan hyvinvointialue | 6 |
| Pirkanmaan hyvinvointialue | 5 |
| Satakunnan hyvinvointialue | 4 |
| Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue | 4 |
| Lapin hyvinvointialue | 4 |
| Varsinais-Suomen hyvinvointialue | 3 |
| Etelä-Savon hyvinvointialue | 3 |
| Kanta-Hämeen hyvinvointialue | 2 |
| Etelä-Karjalan hyvinvointialue | 2 |
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | 1 |
| Kymenlaakson hyvinvointialue | 1 |
| Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue | 1 |
| Kainuun hyvinvointialue | 1 |
| Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi | 0 |
Yli kolme kuukautta lasten ja nuorten erikoisairaanhoidon mielenterveyspalveluihin odottaneiden määrä vaihtelee alueittain
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin (alle 23-vuotiaat) odottaneita oli vuoden 2024 lopussa yli 1 400. Hoitoa odottaneiden määrä väheni hieman alkuvuodesta 2024.
Yli kolme kuukautta mielenterveyspalveluihin pääsyä odottaneita lapsia ja nuoria oli 500 tammikuussa 2024.
Yli kolme kuukautta hoitoa odottaneiden määrä vaihteli hyvinvointialueittain. Koko maassa yli kolme kuukautta hoitoa odottaneita vuonna 2024 oli liki 250 henkilöä/potilasta vähemmän kuin vuonna 2023.
Lue lisää erikoissairaanhoitoon hoitoon pääsystä
Laki terapiatakuusta astui voimaan 1.5.2025
Terapiatakuun tilastotiedot perustuvat terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa määriteltyihin lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja tuen järjestämisen enimmäisaikoihin. Terapiatakuun interventio voi toteutua missä tahansa hoito- tai palveluprosessin vaiheessa.
Laki lasten ja nuorten terapiatakuusta astui voimaan 1.5.2025. Lain tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä, hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa.
Terapiatakuu edellyttää, että alle 23-vuotiaiden lasten ja nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyttä tukeviin palveluihin perusterveydenhuollossa 28 vuorokauden ja sosiaalihuollossa 30 vuorokauden kuluessa tarpeen toteamisesta.
Terapiatakuun toteutumisen seuranta
Terapiatakuun toteutumista perusterveydenhuollossa seurataan Avohilmo‑rekisteriin kertyvien tietojen perusteella. THL raportoi niistä valtakunnallisesti sitä mukaan kuin aineisto täydentyy.
Tietojen kattavuuden ennakoidaan parantuvan vuoden 2026 aikana. Kaikilta hyvinvointialueilta perusterveydenhuollon tietoja arvioidaan saatavan muutaman vuoden sisällä.
Sosiaalihuollon tietojen raportointi alkaa myöhemmin Kanta‑palvelujen käyttöönottojen edetessä. Ensimmäisten sosiaalihuollon tietojen arvioidaan olevan käytettävissä vuodesta 2027 alkaen.
Hoidon jatkuvuuden tilastointia kehitetään tulevina vuosina
THL seuraa hoidon jatkuvuutta terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteritietojen pohjalta. Tilasto kuvaa potilaan ja ammattihenkilön välisen hoitosuhteen keskimääräistä jatkuvuutta julkisesti järjestetyn perusterveydenhuollon hoitotapahtumista.
Perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden on havaittu olevan sidoksissa esimerkiksi parempiin hoitotuloksiin, asiakastyytyväisyyteen, hoidon pienempiin kustannuksiin ja erikoissairaanhoidon vähempään käyttöön.
Tilastoa kehitetään jatkossa kuvaamaan hoidon jatkuvuutta aiempaa laajemmin.
Hoidon jatkuvuuden toteutuminen
Hoidon jatkuvuudesta julkaistaan vuosittain indikaattoritietoa. Viimeisin tilastoraportti julkaistiin vuoden 2022 tiedoista.
- Indikaattoritietoa Sotkanetissä
- Indikaattoritietoa Sotekuvassa
- Lue koko vuoden 2022 tilastoraportti (Julkari)
Lisätietoa
- Hoidon jatkuvuuden mittaaminen perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa (Julkari)
- Omalääkäriohjelma: Tavoitteena parempi hoidon saatavuus ja jatkuvuus (STM)
- Ohjeet terveydenhuollon hoitoilmoitustietojen toimittamiseen
Seuraavat aiheeseen liittyvät julkistukset
Uusimmat tilastoraportit ja ajankohtaiset tiedot löydät välilehdiltä löytyviltä tietokantaraporteilta.
Vuosittaisia tietoja kokoavien tilastoraporttien julkaisuaikataulun löydät julkaisukalenterista.
Tilastojen julkaisukalenteri
Yhteystiedot
Hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon: Tiina Marttila ja Raimo Mahkonen. Yhteydenotot ensisijaisesti yhteissähköpostiin avohilmo(at)thl.fi.
Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon: Pia Paasela. Yhteydenotot ensisijaisesti yhteissähköpostiin terveyshilmo(at)thl.fi
Terapiatakuu: Aamu Klutas
Hoidon jatkuvuus: Sara Launio
Sähköpostit: [email protected]