Suomessa asuvat aikuiset voivat pääosin hyvin
Suomessa asuvat aikuiset voivat pääosin hyvin, mutta huolenaiheitakin on. Myönteistä on, että neljä viidestä työikäisestä – myös maahanmuuttaneista – kokee itsensä täysin työkykyiseksi, ja osuus on pysynyt ennallaan vuosina 2017–2024. Myös yli puolet 65–74-vuotiaista arvioi olevansa täysin työkykyinen. Päivittäisen elämän kokeminen turvattomaksi on harvinaista: koko väestössä neljän prosentin luokkaa.
Huolta herättävät erityisesti työikäisten psyykkisen kuormittuneisuuden, yksinäisyyden sekä lihavuuden yleistyminen. Nuorilla aikuisilla työkyvyttömyyden kokemus on yleistynyt ja yksinäisyys on muuta väestöä yleisempää. Maahanmuuttaneilla osallisuuden kokemus on vahvempi kuin väestössä keskimäärin, mutta syrjintäkokemukset ovat yleisiä.
Terveyden alueelliset ja sosioekonomiset erot ovat Suomessa suuria ja pysyviä: idässä ja pohjoisessa sairastetaan muuta Suomea enemmän, ja terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat vähän koulutetuille ja pienituloisille.
Näillä verkkosivuilla tarkastellaan tietoa hyvinvoinnista eri väestö- ja ikäryhmissä, jotta yhdenvertaisuus ja palveluiden kohdentaminen voidaan varmistaa. Eri väestöryhmien, kuten maahanmuuttaneiden tai vankilassa olleiden henkilöiden, hyvinvointia on tarkasteltava erikseen, sillä näiden ryhmien tilanteen ymmärtäminen täydentää kokonaiskuvaa koko väestön hyvinvoinnista. Sivuille on koottu ajankohtaista tutkimustietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä alueellisista ja sosioekonomisista terveyseroista.
Noin joka toinen kokee elämänlaatunsa hyväksi
Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, kuten terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä. Koko väestössä noin joka toinen (52 %) aikuinen kokee elämänlaatunsa hyväksi. Maahanmuuttaneilla elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus (48 %) on hieman pienempi kuin koko väestössä.
Terveys ja hyvinvointi
Vankien elämänlaatu, erityisesti naisten, on heikompi kuin koko väestössä keskimäärin. Miesvankien elämänlaatu on laskenut viime 15 vuoden aikana, eikä naisten elämänlaatu ole kohentunut.
Vankien terveys
Ulkomaalaistaustaisesta väestöstä valtaosa arvioi terveytensä hyväksi
Ulkomaalaistaustaiset voivat pääosin hyvin, kuten valtaosa väestöstä. Vuonna 2025 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia (jatkossa maahanmuuttaneet) oli noin 11 prosenttia koko väestöstä.
Maahanmuuttaneet eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan terveyserot eri ryhmien välillä voivat olla suuria. Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina maahan tulleet sekä heidän perheenjäsenensä ovat usein heikoimmassa asemassa.
Suuri enemmistö maahanmuuttaneista kokee olevansa työkykyisiä ja työhaluisia. Rakenteellista rasismia ja syrjintää kuitenkin esiintyy niin rekrytoinneissa kuin työelämässä. Maahanmuuttaneista 26 prosenttia oli kokenut syrjintää työelämässä kuluneen vuoden aikana, mikä oli huomattavasti yleisemmin kuin Suomen koko väestössä (14 %). Maahanmuuttaneen väestön koulutustaso on hyvin korkea, puolet olivat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon. Vastaava luku koko väestössä on 30 prosenttia.
Toimintakykyyn liittyvät vaikeudet ovat maahanmuuttaneessa väestössä keskimäärin yhtä yleisiä kuin Suomen koko väestössä. Toisaalta tietyistä maista tulleet kokevat, että heillä on vähemmän toimintakykyyn liittyviä vaikeuksia verrattuna koko väestöön. Työ- ja toimintakyvyn ongelmien yleisyys siis vaihtelee suuresti lähtömaan mukaan.
Suomessa on suuret ja pysyvät alueelliset terveyserot
Sairastavuus ja työkyvyttömyys on yleisintä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Korkeinta sairastavuus on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Pohjois-Karjala ja Lappi ovat korkean sairastavuuden alueita. Alueiden väliset erot ovat suurimpia alkoholisairastavuudessa ja vakavissa mielenterveyden häiriöissä.
Sepelvaltimotautiin ja aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä sairastavuus on koko maassa vähentynyt. Myös vakavien mielenterveyden häiriöiden indeksiluvussa havaitaan laskua. Krooniset keuhkosairaudet ja diabetes yleistyvät voimakkaimmin.
Työkyvyttömyysindeksi on korkein Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Työkyvyttömyydessä ammatillisen kuntoutuksen alue-erot ovat suurempia kuin maksetuissa työkyvyttömyyseläkkeissä ja sairauspäivärahoissa.
Sosioekonomisen aseman mukaiset erot ovat selkeitä ja pysyviä
Sosioekonomiset erot näkyvät erityisesti elinajanodotteessa ja ennenaikaisissa kuolemissa. Vuosina 2020–2022 pienituloisilla menetettyjen elinvuosien määrä oli selvästi suurempi kuin suurituloisilla: naisilla ero oli 10 410 ja miehillä 21 335 elinvuotta 100 000 asukasta kohden. Suhteellisesti ero oli naisilla lähes viisinkertainen ja miehillä yli viisinkertainen.
Suurimmat absoluuttiset erot liittyivät verenkiertoelinten sairauksiin sekä alkoholiperäisiin kuolemiin. Alkoholiperäisissä kuolemissa suhteellinen ero oli suurin, yli 11‑kertainen molemmilla sukupuolilla. Myös tapaturmissa tuloryhmien väliset erot olivat huomattavia.
Keskeiset raportointipalvelut
Verkkoraportit
Indikaattoritietoa Sotkanetissä
- Kansallinen terveysindeksi (Sotkanet)
- Kuolleisuus kuolemansyyn mukaan (Sotkanet)
- Terve Suomi -tutkimus (Sotkanet)
Ennakointitietoa
Terveyden tulevaisuuskuva -verkkopalvelu
Tilastoraportit ja julkaisut
- Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Raportti 1/2025.
- Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2024. Tilastoraportti 31/2025.
- Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi 2022. Tilastoraportti 36/2023.
- Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. Tilastoraportti 26/2025.
- Vankien terveys ja hyvinvointi 2023. Raportti 7/2023.
