Kuva huumetilanteesta ja huumeiden käytöstä syntyy yhdistämällä tutkimustietoa eri lähteistä
Huumeiden käytön laittomuus ja leimaavuus tekevät siitä vaikeasti tutkittavan ilmiön. Luotettavan ja kattavan kuvan saamiseksi huumetilanteesta ja huumeiden käytöstä onkin yhdistettävä laajasti monista eri lähteistä saatavaa tutkimus- ja rekisteritietoa.
THL tuottaa ja välittää tietoa huumeiden käytöstä ja käyttötavoista sekä niiden sosiaalisista ja terveydellisistä haittavaikutuksista. Lisäksi tehtäviin kuuluu huumeisiin liittyvien tilastojen ylläpitäminen.
Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut kannabista
Vuoden 2022 Huumekyselyn mukaan 29 prosenttia aikuisväestöstä on kokeillut ainakin kerran elämässään jotain huumausainetta, yleisimmin kannabista. Kyselyä edeltäneen vuoden aikana huumeita oli käyttänyt yhdeksän ja kyselyä edeltäneen kuukauden aikana neljä prosenttia väestöstä. Tavallisinta kokeilu ja käyttö on 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla, joista lähes puolet (47 %) on kokeillut huumeita joskus elämänsä aikana.
Huumeisiin liittyvissä asenteissa ja huumepoliittisissa mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Erityisesti kannabikseen liittyvät asenteet ja mielipiteet ovat lieventyneet. Muihin huumeisiin suhtaudutaan selvästi kriittisemmin.
Lue lisää huumeiden käytöstä ja asenteista
Stimulanttihuumeiden käyttö on yli nelinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa
THL:n jätevesitutkimusten mukaan stimulanttihuumeiden (amfetamiini, metamfetamiini, MDMA ja kokaiini) yhteenlasketut käyttömäärät ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 2012 vuoteen 2024. Vuoden 2025 tilanne ei mukana olleissa tutkimuskaupungeissa eronnut merkittävästi vuodesta 2024.
Eri aineiden suhteelliset osuudet vaihtelevat huomattavasti sekä ajallisesti että alueellisesti. Amfetamiinia käytetään kaikissa tutkimuskaupungeissa, kokaiinin käyttö taas painottuu voimakkaasti eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin – ylittäen esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ajoittain jo amfetamiinin käytön. Amfetamiinin käytössä havaittiin jyrkkä lasku vuonna 2021, todennäköisesti suuren viranomaisoperaation seurauksena.
Suomessa eniten käytetyn uuden huumeen, synteettisiin katinoneihin kuuluvan alfa-PVP:n käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Alfa-PVP:n käyttö on voimakkaasti keskittynyt Suomen eteläisille ja lounaisille alueille.
Lue lisää väestötason huumeiden käytöstä alueittain
Buprenorfiini, amfetamiini ja alfa-PVP yleisimmät pistämällä käytetyt huumeet
Vuoden 2025 ruiskujäämätutkimuksessa synteettisen katinonin alfa-PVP:n osuus nousi 30 prosenttiin kaikista tutkituista ruiskuista (2024: 23 %). Samalla amfetamiinin osuus pieneni 16 prosenttiin (2024: 20 %). Buprenorfiini säilyi yleisimpänä pistämällä käytettynä aineena (44 %). Tiedot perustuvat ruiskuhuumejäämätutkimukseen, jossa analysoidaan Helsingissä terveysneuvontapisteisiin palautettuja käytettyjä ruiskuja.
Buprenorfiini ja amfetamiini ovat olleet vuodesta 2017 lähtien vuosittain toteutetun tutkimuksen yleisimmin pistämällä käytettyjä huumeita, mutta viime vuosina synteettisten katinonien, erityisesti alfa-PVP:n, osuus on kasvanut. Useamman kuin yhden huumausaineen löydöksiä todetaan vuosittain osassa ruiskuista, mikä viittaa aineiden yhteiskäyttöön ja saman ruiskun käyttämiseen useita kertoja.
Suomen tilanne pistämällä tapahtuvassa huumeiden käytössä eroaa merkittävästi esimerkiksi useista Länsi- ja Keski-Euroopan maista, joissa heroiini ja kokaiini ovat tyypillisesti yleisimpiä pistämällä käytettyjä aineita.
Lue lisää pistämällä tapahtuvasta huumeiden käytöstä
Huumemyrkytyskuolemien määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvulla
Suomessa itsemurhiin liittyvät myrkytyskuolemat samoin kuin alkoholimyrkytyskuolemat ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Sen sijaan huumemyrkytyskuolemat ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Kasvua on ollut kaikissa ikäryhmissä, mutta erityistä huolta on herättänyt alle 25-vuotiaiden kuolemien määrän nopea kasvu. Suomessa alle 25-vuotiaiden osuus huumemyrkytyskuolemista on Euroopan kärkitasoa.
Kun huumeiden käyttö yleistyy, yleistyvät myös käyttöön liittyvät haitat ja niistä äärimmäisenä kuolemat. Huumemyrkytyskuolemien lisääntymisen rinnalla myös huumelöydökset vainajissa ovat yleistyneet. Huumelöydökset eivät aina välttämättä suoraan liity peruskuolemansyyhyn, mutta huumeiden käyttö on voinut olla kuoleman myötävaikuttava tekijä.
Viime vuosina eniten huumemyrkytyskuolemia ovat aiheuttaneet buprenorfiini ja muut opioidit, useimmiten yhdessä muiden keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten bentsodiatsepiinien kanssa. Myös amfetamiini ja viime vuosina alfa-PVP ovat merkittäviä huumemyrkytyskuolemien aiheuttajia. Useimmiten kuolema aiheutuu monen aineen yhtäaikaisesta käytöstä.
Huumemyrkytyskuolemia on Suomessa, muissa pohjoismaissa ja Baltian maissa asukaslukuun nähden enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet moniainekäyttö ja vaarallisemmat käyttötavat, kuten suonensisäinen käyttö. Vaikka huumeiden käyttö on tutkitusti riskitekijä itsemurhalle, ovat huumemyrkytyskuolemat kuitenkin useimmiten tapaturmaisia.
Lue lisää huumelöydöksistä vainajissa