Hoidon jatkuvuutta voi parantaa sujuvalla tiedonkululla ja digitaalisilla ratkaisuilla
Tuoreen selvityksen mukaan hoidon jatkuvuutta voidaan parantaa kehittämällä tiedonhallintaa, yhtenäistämällä kirjaamiskäytäntöjä sekä hyödyntämällä digitaalisia sekä tekoälyratkaisuja nykyistä laajemmin.
Tavoitteena on, että väestö jaetaan mahdollisimman automatisoidusti omalääkäreille, asiakkaan yhteydenotot ohjautuvat sujuvasti omalle ammattilaiselle ja hoitoa koskeva tieto on ajantasaisesti käytettävissä eri palveluissa.
Yhtenäiset tiedonhallinta sekä kirjaamiskäytännöt ovat olennaisia myös tiedolla johtamisen ja kansallisen seurannan kannalta.
Selvitys nosti esiin kehittämiskohteita
Selvityksen mukaan nykyiset tiedonhallinnan käytännöt ovat osin hajanaisia, eikä tieto siirry riittävän sujuvasti eri toimijoiden välillä. Kirjaamiskäytännöissä on vaihtelua, mikä vaikeuttaa tiedon hyödyntämistä sekä asiakastyössä että toiminnan seurannassa.
Kehittämiskohteiksi tunnistettiin
- väestönjaon työkalujen ja tietorakenteiden kehittäminen,
- omalääkäri- ja omahoitajatiedon rakenteinen kirjaaminen Kanta-palveluihin,
- asiakkaan yhteydenottojen automaattinen ohjaus omalle ammattilaiselle,
- terveys- ja hoitosuunnitelman käytön vahvistaminen sekä
- digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn hyödyntäminen hoidon jatkuvuuden tukena.
Hyvinvointialueet voivat hyödyntää selvityksen ehdotuksia järjestelmien kehittämisessä, hankinnoissa ja toimintamallien uudistamisessa.
Aiheesta lisää
Hoidon jatkuvuusmallin digitaalisten palveluiden, tiedonhallinnan ja tekoälyn selvitys (Julkari)
Lisätietoa:
Hanni Joronen
Erikoissuunnittelija
[email protected]
puh. 029 524 7119
Hoidon jatkuvuuden digitaalisten ratkaisujen selvitys on tehty Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP), jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).