Usein kysyttyä aikuisten ja nuorten jäykkäkouristusrokotuksista
Annetaanko 25-vuotiaalle dtap-rokotetta, jos hän on saanut sen jo armeijassa muutama vuosi sitten?
Annetaan. dtap-rokotetta tarjotaan kaikille 25-vuotiaille. Rokotteen voi antaa, kun edellisestä jäykkäkouristustehosteesta on vähintään 2 vuotta.
Henkilö on syntynyt vuonna 1993, mutta ei ole saanut 25-vuotiaana annettavaa dtap-rokotetta. Saako hänelle antaa sen nyt?
Kyllä saa. Vuonna 1993 ja sen jälkeen syntyneillä on oikeus saada maksutta dtap-rokote 25-vuotiaina. Jos rokote on jäänyt saamatta, sen saa antaa myöhemminkin.
25-vuotias maahanmuuttaja on aikoinaan perusrokotussarjana saanut kolme annosta dT-rokotetta, mutta ei sellaista rokotetta, josta olisi tullut hinkuyskäsuojaa. Annetaanko nyt dtap vai dT?
Rokotusohjelman mukaisesti hänelle annetaan dtap-rokote. Huomioi, että jäykkäkouristustehosteiden välin pitäisi olla vähintään 2 vuotta. Siirrä rokotusta tarvittaessa ja anna rokotettavalle selkeät ohjeet siitä, milloin rokote kannattaa ottaa.
On mahdollista, että hän on altistunut hinkuyskäbakteerille. Rokote toimii tällöin tehosteena.
Vastaanotolla on 35-vuotias henkilö, joka ei muista, onko hän saanut rokotuksia koulun jälkeen. Annetaanko tehoste nyt ja seuraava 45-vuotiaana vai odotetaanko, kunnes hän täyttää 45 vuotta?
Jos hän ei ole saanut rokotusta koulun jälkeen, hänen tehosteestaan voi olla jo yli 20 vuotta. Hänelle annetaan tehoste nyt. Seuraava tehoste annetaan 45 vuoden iässä.
Mikä rokote annetaan tapaturmatilanteessa alle 25-vuotiaalle, jonka edellisestä jäykkäkouristustehosteesta on kulunut yli 10 vuotta? dT vai dtap?
Aikuisilla dtap-rokotetta käytetään vain 25-vuotiaille, eli nykyohjeistuksen mukaan hän saa dT:n. Kouluikäisillä tapaturmatilanteessa on suositeltavinta käyttää tehosteena dtap-rokotetta.
Voiko dT-rokotteen antaa, jos rokotettava on ehkä saanut edellisen tehosteen kaksi vuotta sitten?
Liian tiheästä rokottamisesta voi seurata paikallisia oireita, kuten kipua, kuumotusta ja turvotusta. Oireina voi myös olla lämmönnousua ja sairaudentunnetta. Tetanustehosteiden välillä on siksi hyvä pitää vähintään 2 vuotta.
Jos on epävarmaa, onko suoja kunnossa, tehosteannos kannattaa antaa. Samalla kannattaa antaa hoito-ohjeet mahdollisen paikallisreaktion varalta.
Aikuiselle miehelle on annettu dT-rokote. Käsivarressa on illalla ollut kova kaulaan säteilevä kipu. Koko vartalo on tuntunut kipeältä. Muita paikallisia oireita ei ole ollut. Seuraavana päivänä mies kysyy terveydenhoitajalta, johtuivatko kivut rokotuksesta.
Rokotuskohdan kipu ja yleisoireet ovat mahdollisia kaikkien pistettävien rokotusten jälkeen. Oireet voivat syntyä eri mekanismeilla, mutta ne eivät yleensä estä jatkorokotuksia.
Tässä tapauksessa suositellaan dT-tehostetta normaalisti 45 ja 65 vuoden iässä ja tämän jälkeen 10 vuoden välein.
Asiakas on dT-rokotteen jälkeen saanut paikallisen 10 x 10 cm kokoisen rokotusreaktion. Miten toimitaan?
Reaktiota voi tarvittaessa hoitaa kylmähauteella ja kipulääkkeillä.
Asiakas on saanut Saksassa tapaturman jälkeen seuraavat valmisteet: 1 x Tetagam ja 1 x Tetanol. Häntä on neuvottu saamaan kotimaassa vielä kaksi jäykkäkouristusrokotetta. Miten toimitaan?
Tetagam on immunoglobuliini. Tetanol on jäykkäkouristusrokote.
Jos asiakkaalla on perussarja kunnossa, eli hän on saanut elämänsä aikana yhteensä kolme annosta jäykkäkouristusrokotetta, ei enempää annoksia nyt tarvita.
Jos perusrokotussarja on puutteellinen, suoja täydennetään tapaturmatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan.
Voiko aikuiselle antaa dtap-tehosterokotteen dT:n sijaan?
Rokotetta käytetään aikuisten tehosterokotteena dT-rokotteen sijaan, silloin kun halutaan tehostaa myös hinkuyskäsuojaa.
Jos henkilö ei kuulu dtap-rokotusten kohderyhmiin, mutta hän haluaa vahvistaa hinkuyskäsuojaansa, hän voi ostaa rokotteen omalla kustannuksellaan apteekista. Rokotteen ostamiseen hän tarvitsee lääkemääräyksen. Ajoittain apteekeissa on ollut pulaa dtap-rokotteesta.
Vanhemmat haluaisivat lapselleen vain tetanussuojaa. Onko erillistä jäykkäkouristusrokotetta olemassa?
Suomessa ei ole saatavana erillistä jäykkäkouristusrokotetta. Lapset saavat perussuojan jäykkäkouristusta vastaan yhdistelmärokotteiden (DTaP-IPV-Hib ja DTaP-IPV) osana. Suojaa tehostetaan 14–15-vuotiaana dtap-rokotteella.
On lapsen edun vastaista jäädä vaille kurkkumätä-, hinkuyskä-, polio- ja Hib-suojaa.
Voiko diTeBooster-rokotetta käyttää vauvojen tai pikkulasten perusrokottamiseen?
Rokotetta ei kannata käyttää vauvojen tai pikkulasten perusrokotussarjaan. Sen antigeenimäärä on liian vähäinen eikä voida olla varmoja, että sillä saataisiin aikaan riittävää suojaa. Lisäksi rokotteen myyntiluvan mukaisesti rokotetta käytetään 5 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien henkilöiden rokottamiseen.
Kansallista rokotusohjelmaa varten hankittuja rokotteita on syytä käyttää kansallisten ohjeiden mukaisesti, oikeille kohderyhmille.
Alkuvuonna syntyneillä 7-luokkalaisilla oppilailla on kulunut 10 vuotta edellisestä DTaP-IPV-rokotteesta. Eli rokotesuoja on "menossa vanhaksi". Pitäisikö heille antaa dtap-rokote nyt jo 7-luokan keväällä?
Ei tarvitse. Heille kannattaa antaa rokote samaan aikaan kuin muillekin luokkatovereille. Rokotusohjelman mukaan rokote annetaan 14–15-vuotiaana eli käytännössä 8.-luokan terveystarkastuksen yhteydessä.
Usein kysyttyä raskaana olevien hinkuyskärokotuksista
Kannattaako dtap-rokote ottaa vielä raskausviikoilla 38–41?
Kyllä kannattaa. Rokote tuottaa vasta-ainevasteen nopeasti, jos raskaana oleva on aiemmin saanut hinkuyskärokotteen tai jos hän on kohdannut hinkuyskäbakteerin elämänsä aikana. Vasta-aineita siirtyy istukan läpi syntymättömään lapseen ja erittyy äidinmaitoon. Lapsi saa siis suojaa myös syntymän jälkeen, jos äiti imettää.
Raskaana oleva on kuluvan raskauden aikana saanut dT-rokotuksen, annetaanko dtap-rokote silti?
Kyllä. Syntyvän lapsen suojaaminen hinkuyskää vastaan on niin tärkeää, että jäykkäkouristusrokotusten suositeltua kahden vuoden minimiantoväliä ei ole tarpeen tässä noudattaa. On kuitenkin hyvä kertoa odottajalle, että tiheän rokotusvälin vuoksi pistospaikassa voi olla punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja kipua. Tämä ei ole vaarallista, ja oireita voi hoitaa kotona oireenmukaisesti esimerkiksi viileillä kääreillä.
Voiko raskaana olevalle antaa samalla neuvolakäynnillä Anti-D-suojauksen ja dtap-rokotuksen?
Kyllä voi. dtap-rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten sen voi antaa samanaikaisesti Anti-D -suojauksen kanssa.
Raskaana oleva on sairastanut hinkuyskän kuluvan raskauden aikana, annetaanko dtap-rokote silti?
Ei tarvitse antaa. Jos hän on sairastanut hinkuyskän kuluvan raskauden aikana, hän ei tarvitse dtap-tehostetta. Luonnollinen infektio tuottaa äidille vasta-aineita, joita sitten siirtyy syntymättömään lapseen.
Raskaana olevan puoliso haluaa dtap-rokotteen. Voiko hän ottaa sen?
Kyllä voi, jos edellisestä dt- tai dtap-rokotuksesta on kulunut vähintään 2 vuotta. Rokotus on kuitenkin omakustanteinen, jos puoliso ei kuulu 25-vuotiaiden ikäryhmään. Jos hän ei ole saanut dtap-rokotetta 25-vuotiaana ja hän on syntynyt vuonna 1993 tai sen jälkeen, voidaan hänelle antaa dtap-rokote maksutta.
Voiko imettävä äiti ottaa dtap-rokotuksen ja onko siitä hyötyä vauvalle?
Kyllä voi. Rokote antaa suojaa äidille hinkuyskää vastaan ja sitä kautta suojaa myös vauvaa. Jos äiti rokotetaan raskauden aikana, lapsi saa äidinmaidon kautta vasta-aineita, vaikkakin vähemmän kuin kohdussa ollessaan.
Imetysaikana dtap-rokotus on omakustanteinen, ellei äiti kuulu 25-vuotiaiden ikäryhmään. Jos hän ei ole saanut dtap-rokotetta 25-vuotiaana ja hän on syntynyt vuonna 1993 tai sen jälkeen, voidaan hänelle antaa dtap-rokote maksutta.