Katupöly heikentää ilmanlaatua ja lisää terveysriskejä keväisin
Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupungeissa vilkasliikenteisten katujen ja teiden varsilla. Keväällä pölyn määrä kasvaa nopeasti, kun kadut kuivuvat. Tuuli ja liikenne nostavat pölyn ilmaan. Katupölylle altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitystieoireita ja pahentaa pitkäaikaissairauksia.
Katupöly muodostuu asfaltin ja renkaiden kulumahiukkasista, ajoneuvojen jarruista irtoavasta materiaalista sekä jauhautuneesta hiekoitushiekasta.
Katupölylle altistuminen voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää ja silmien kirvelyä. Erityisen herkkiä ovat ihmiset, joilla on astma, keuhkoahtaumatauti tai sydän- ja verisuonisairaus. Heillä katupöly voi pahentaa sairautta ja lisätä hoidon tarvetta.
Nopeusrajoituksen alentamista testattiin keinona hillitä pölyn määrää
Kuopiossa keväällä 2025 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten nopeusrajoituksen laskeminen 100 kilometristä tunnissa 80 kilometriin tunnissa vaikuttaa ilmansaasteisiin. Nopeusrajoituksen alentaminen vähensi saasteita, mutta vaikutus jäi pieneksi, koska autojen todelliset ajonopeudet muuttuivat vain vähän. Suurimmat vähennykset havaittiin pakokaasuperäisissä epäpuhtauksissa. Katupölystä peräisin olevien karkeiden hengitettävien hiukkasten pitoisuus aleni keskimäärin noin viisi prosenttia.
”Katupölyn torjuntaan voidaan käyttää useita keinoja, kuten katujen puhdistusta, nastarenkaiden käytön rajoittamista ja liikenteen hallintaa. Yksittäisen toimenpiteen vaikutus voi olla pieni, mutta yhdistettynä muihin katupölyä vähentäviin ratkaisuihin sillä voi olla merkitystä, ja esimerkiksi nopeusrajoituksen alentaminen koko nastarengaskauden ajaksi voisi vähentää tienpinnan pölykuormaa ja siten ilmaan nousevan pölyn määrää”, sanoo erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi THL:stä.
Kävelijät, pyöräilijät ja joukkoliikenteen käyttäjät altistuvat eniten
Liikkumismuoto vaikuttaa altistumiseen. Kävelijät ja pyöräilijät ovat suoraan kosketuksissa liikenteen nostattaman pölyn kanssa, ja heidän altistumisensa voi olla selvästi suurempaa kuin lähimmillä mittausasemilla mitatut pitoisuudet osoittavat.
Joukkoliikenteen käyttäjät altistuvat pölylle erityisesti pysäkeillä, jotka sijaitsevat lähellä ajorataa. Ovien avautuessa pölyä voi kulkeutua runsaasti myös ajoneuvojen sisälle.
”Altistumista vähentävät toimet tukevat samalla kestävää liikkumista”, muistuttaa Yli-Tuomi.
Omaa altistumista katupölylle voi vähentää
Näillä keinoilla voit vähentää altistumistasi katupölylle ulkona liikkuessasi:
- Valitse reitti, joka kulkee hieman kauempana vilkkaista pääväylistä.
- Suosi viheralueita ja rauhallisempia sivukatuja.
- Vältä ulkoilua kuivina ja tuulettomina päivinä, jolloin pölypitoisuudet ovat korkeimmillaan.
- Pysäkeillä pyri odottamaan mahdollisimman kaukana ajoradasta tai suojaisassa kohdassa.
- Käytä tarvittaessa FFP2-hengityssuojainta (tehokas suojamaski), jos kuulut riskiryhmään tai oireilet herkästi.
Tutkimusta rahoittivat Väylävirasto ja Kuopion kaupunki.
Lisätietoa
Nopeusrajoituksen vaikutus katupölypitoisuuteen. THL Työpaperi 12/2026.
Nopeusrajoituksen vaikutus katupölypitoisuuteen. Ympäristö ja Terveys-lehti 3/2026.
Tarja Yli-Tuomi
erikoistutkija
p. 029 524 6302
[email protected]
Essi Holopainen
ympäristötarkastaja
p. 044 718 2004
[email protected]
