THL julkaisi yli sata ehdotusta Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi
THL on julkaissut kokonaisturvallisuuden katsauksen, joka sisältää yli sata toimenpidesuositusta Suomen turvallisuuden ja väestön kriisinkestävyyden parantamiseksi. Suositukset koskevat henkistä kriisinkestävyyttä, terveysturvallisuutta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä sosiaaliturvaa. Työn pontimena on ollut turvallisuusympäristömme merkittävä muutos.
”Katsauksemme tarkoituksena on puhutella kansalaisia ja päättäjiä tilanteessa, jossa käynnissä olevat sodat, ilmastonmuutos, tekoäly ja maailmanlaajuiset terveysuhkat haastavat voimakkaasti yhteiskunnan rakenteita, arjen turvallisuutta ja ihmisten henkistä kriisinkestävyyttä”, sanoo yksikönpäällikkö Anna Katz THL:stä.
Suositusten lisäksi katsaus tuo esiin, miten THL osallistuu yhteiskunnan turvallisuuden rakentamiseen ja miten laitoksen eri toiminnot ylläpitävät terveyden ja arjen turvaamisen perustaa.
“THL:n vastuulla on esimerkiksi terveysuhkien torjunta. Tartuntataudit, biologiset ja kemialliset uhkat sekä sään ääri-ilmiöt voivat häiriö- ja poikkeusoloissa vaarantaa väestön terveyden ja kuormittaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tämä puolestaan vaarantaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyden”, Katz sanoo.
Katsaus perustuu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan
THL:n kokonaisturvallisuuden katsaus peilaa valtioneuvoston julkaiseman Yhteiskunnan turvallisuusstrategian rakennetta. Strategiassa kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, arvioidaan riskejä sekä määritellään eri toimijoiden vastuut ja yhteistyö.
”Päätöksenteon, varautumisen ja kriisinhallinnan perustana on ajantasainen, luotettava tutkimustieto. THL:n rooli on keskeinen väestön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta koskevan tiedon tuottajana”, Katz sanoo.
Sisäinen turvallisuus edellyttää hyvinvoivia ihmisiä
Yksi kokonaisturvallisuuden keskeistä tekijöistä on sisäinen turvallisuus. Suomessa sisäistä turvallisuutta heikentävät erityisesti syrjäytyminen, altistuminen väkivallalle sekä haitalliset lapsuudenaikaiset kokemukset, jos suojaavia tekijöitä ei ole riittävästi.
Oikea-aikainen ja kaikille saavutettava palvelujärjestelmä tukee hyvinvointia, vahvistaa luottamusta ja ehkäisee kehityskulkuja, jotka voivat horjuttaa turvallisuutta pitkällä aikavälillä.
”Jos ihminen jää toistuvasti yksin kohdatessaan vastoinkäymisiä, ja samalla lähimmät turvaverkot ja palvelut etääntyvät arjesta, kyseessä on pitkällä aikavälillä myös sisäisen turvallisuuden ongelma”, toteaa THL:n johtava tutkija Laura Kestilä.
Henkistä kriisinkestävyyttä vahvistetaan parhaiten normaaliaikana
Henkinen kriisinkestävyys kuvaa yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan kykyä selviytyä, sopeutua ja toipua kriiseistä.
THL:n katsauksen mukaan nykyisessä tilannekuvassa on huolestuttavia piirteitä: mielenterveyden ongelmat ja koetut toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet, ja luottamus päätöksentekoon ja peruspalveluihin on laskenut. Turvattomuuden kokemukset ovat yleistyneet, ja erityisesti nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt. Asenneilmapiiri on koventunut ja vastakkainasettelu voimistunut
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivityksessä henkinen kriisinkestävyys on hyvin keskeisessä roolissa. Esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, eriarvoisuuden kaventaminen sekä toimintakyvyn, osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen tukevat koko yhteiskunnan kykyä toimia häiriö- ja kriisitilanteissa.
”Henkistä kriisinkestävyyttä vahvistetaan parhaiten jo normaaliaikana tukemalla ihmisten hyvinvointia, turvaamalla toimeentulo ja palvelut sekä vahvistamalla luottamusta, yhteisöllisyyttä ja kokemusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta”, Kestilä kiteyttää.
Poimintoja THL:n suosituksista:
- Tuotetaan säännöllinen ja valtakunnallinen tilannekuva yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden tilasta päätöksenteon ja varautumisen tueksi.
- Vahvistetaan ja selkeytetään kansallista koordinaatiota terveysuhkiin varautumisessa, torjunnassa ja hallinnassa.
- Kehitetään sote-valmiuden tilannekuvatoimintoa – sekä normaalioloja että poikkeusoloja varten – osaksi valtionhallinnon varautumis- ja valmiusrakenteita, vahvistamalla tilannekuvatoiminta THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi.
- Selkeytetään lainsäädännöllä väkivallan ehkäisyn, riskinarvioinnin ja hallinnan rakenteita sekä eri toimijoiden vastuita ja varmistetaan niiden pitkäjänteinen rahoitus.
- Ylläpidetään korkeaa rokotuskattavuutta vahvistamalla viestintää ja osaamista koko maassa.
Lisätietoa
Yhteystiedot
Anna Katz (terveysturvallisuus, varautuminen)
yksikönpäällikkö
puh. 029 524 7424
Laura Kestilä (henkinen kriisinkestävyys)
tiimipäällikkö, johtava tutkija
puh. 029 524 8795
Sähköpostit: [email protected]