Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuoltoon entistä pidempään – jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot hoitoon pääsystä kertovat kahdesta eri suuntaan kulkevasta kehityksestä. Perusterveydenhuollossa potilaat joutuivat odottamaan hoitoon pääsyä vuonna 2025 entistä kauemmin. Erikoissairaanhoidossa pitkään hoitoa odottaneiden määrä sen sijaan laski merkittävästi.
"Erikoissairaanhoidon myönteinen kehitys on tärkeä saavutus. Samaan aikaan hoitoon pääsyn heikentyminen perusterveydenhuollossa myös nuorilla on erityisen huolestuttava signaali”, sanoo THL:n ylilääkäri Sara Launio.
“Perusterveydenhuollon lääkärille pääsy on usein myös edellytys erikoissairaanhoitoon pääsylle, sillä lähete tulee perusterveydenhuollosta. Jos lääkärille ei pääse ajoissa, viivästyy koko hoitoketju. Tämä voi näkyä viiveenä myös sellaisissa tilanteissa, joissa varhainen diagnoosi on hoidon tuloksen kannalta ratkaisevaa”, Launio korostaa.
Nuorten pitäisi päästä hoitoon kahdessa viikossa
Aikuisväestöllä hoitoon pääsyn enimmäisaika perusterveydenhuollossa piteni 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen vuonna 2025. Aikuisväestöllä hoitoon pääsy heikkeni ja 14 vuorokauden kuluessa lääkärin hoitoon pääsi enää 59 prosenttia vuoden 2025 aikana.
Sen sijaan alle 23-vuotiaiden on lain mukaan edelleen päästävä hoitoon 14 vuorokauden kuluessa. Vuonna 2025 tämä ei toteutunut. Lääkärin vastaanotolle 14 vuorokauden aikana pääsi 71 prosenttia alle 23-vuotiaista joulukuussa 2025. Tilanne ei kuitenkaan ole merkittävästi heikentynyt vuoden aikana.
Hoitoon pääsy sairaanhoitajien vastaanotoille toteutui hyvin kaiken ikäisillä vuonna 2025.
Osalla alueista lähes kaikki kiireettömät käynnit on kirjattu hoitoon pääsyn seurantaan, siten mukana on virheellisesti myös käyntejä, jotka eivät siihen kuulu, kuten seurantakäyntejä. Ongelma koskee tiettyä potilastietojärjestelmää käyttäviä hyvinvointialueita ja erityisesti alle 23-vuotiaiden tietoja. Tilasto kuitenkin osoittaa sen, että hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon on heikentynyt.
Erikoissairaanhoitoon pitkään jonottaneiden määrä väheni merkittävästi
Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa kehitys oli selvästi myönteistä. Yli 180 vuorokautta eli yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuus laski vuoden aikana 14,7 prosentista 12,7 prosenttiin. Odottajien kokonaismäärä väheni lähes 8 000:lla.
Kehitys oli myönteistä useimmilla hyvinvointialueilla, vaikka alueelliset erot ovat edelleen huomattavia.
Erikoissairaanhoidon jonoissa on myös sellaisia, joilla toimenpiteiden viivästyminen voi olla henkeä uhkaavaa. Esimerkiksi yli 3 000:sta sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon saaneesta potilaasta vain 35 oli odottanut yli kolmen kuukauden ajan, ja yli puoli vuotta odottaneita ei hoidon saaneiden joukossa ollut lainkaan.
”Koronavuosien vaikeasta tilanteesta on selvitty. Tällaisten toimenpiteiden kohdalla hoitoon pääsy toteutui hyvin, mikä kertoo siitä, että järjestelmä kykenee priorisoimaan kiireellisimmät tapaukset”, Launio kertoo.
Osa alueista kykenee hoitamaan kaikki tekonivelleikkausta odottavat alle puolessa vuodessa
Eniten odottajia oli kiireettömiin, erityisesti ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä turvaaviin toimenpiteisiin. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin pääsyä odotti runsaat 10 000 potilasta, joista keskimäärin 24 prosenttia odotti yli puoli vuotta.
Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa pystyivät hoitamaan kaikki tekonivelleikkauksiin odottavat alle puolessa vuodessa.
Yli 3 kuukautta nuorten erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin odottaneiden määrä väheni
Myönteistä kehitystä nähtiin myös nuorten mielenterveyspalveluissa. Alle 23-vuotiaiden erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin yli 3 kuukautta odottaneiden määrä väheni vuoden aikana 190 potilaalla (-9 prosenttiyksikköä).
Hoitoketjun toimivuus ratkaisee
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut perusterveydenhuollon vahvistaminen.
"Erikoissairaanhoidon jonojen lyhentyminen on hyvä uutinen. Samalla on tärkeä varmistaa, että koko hoitoketju toimii sujuvasti: erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen pääsy hyödyttää ihmisiä täysimääräisesti vasta silloin, kun myös perusterveydenhuolto toimii", Launio korostaa.
Lähteet
Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa 2025
Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 2025
Lisätietoja
Sara Launio
ylilääkäri
puh. 029 524 7567
[email protected]
Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn tilasto
Tiina Marttila
erikoissuunnittelija
puh. 029 524 8533
[email protected]
Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn tilasto
Pia Paasela
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8405
[email protected]