Päätöksentekijä, näin tuet kestävää liikkumista ja energiankäyttöä

Lihasvoimin tehdyt matkat ja kestävä energiankäyttö auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä edistävät väestön terveyttä. Valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja työnantajat voivat edistää aktiivista liikkumista ja kestävää energiankäyttöä monin eri tavoin.

Liikunta tukee terveyttä ja pienentää sote-kustannuksia

Liikunnalla ja liikkumisella on runsaasti myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Se parantaa unen laatua ja kognitiota, kuten muistia ja ongelmanratkaisukykyä. Liikunta auttaa hallitsemaan stressiä ja vähentää ahdistuneisuutta. Säännöllinen liikunta ehkäisee lihomista sekä useita sairauksia. Ikääntyessä liikunta auttaa ylläpitämään kokonaisvaltaista toimintakykyä.

THL:n toteuttaman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan vajaa puolet yli 20-vuotiaista miehistä ja naisista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti, eli harrastaa sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa suositusten mukaisen määrän. Lisäksi yli puolet kulkee työ- tai opiskelumatkansa pääsääntöisesti autolla.

Vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Kustannuksia kertyy esimerkiksi sairauspoissaoloista, työkyvyn laskusta ja terveydenhuoltokuluista.

Ihmisten liikkumista voidaan lisätä monin eri tavoin sekä paikallisesti että kansallisesti. Myös työnantajat voivat tukea työntekijöidensä liikuntaa.

Mitä kunnat ja työnantajat voivat tehdä liikunnan edistämiseksi?

Kunnat vastaavat monista asukkaiden liikkumisen mahdollistavista palveluista ja olosuhteista, ja niillä on siten merkittävä rooli liikunnan edistämisessä.

• Saavutettavat ja esteettömät lähiliikuntapaikat sekä maksuttomat tai edulliset liikuntapalvelut mahdollistavat liikunnan harrastamisen mahdollisimman monelle kuntalaiselle.
• Kunnat voivat myös kehittää innovatiivisia ratkaisuja liikunnan mahdollistamiseksi ympäri vuoden erilaisista sääolosuhteista huolimatta. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppakeskuskävelyt helteillä tai liukkailla keleillä.
• Kunnat voivat edistää aktiivisia kulkutapoja myös kehittämällä yhdyskuntarakennetta, vahvistamalla joukkoliikennettä, varaamalla turvallista katutilaa kävelylle ja pyöräilylle sekä huolehtimalla kävely- ja pyöräreittien hyvästä kunnossapidosta myös talvella.
• Parkkipaikkojen vähentäminen tai maksullisuus vähentävät autoilun houkuttelevuutta ja voivat kannustaa valitsemaan kävelyn, pyöräilyn tai julkisen kulkuneuvon yksityisautoilun sijaan.

Myös työnantajat voivat edistää liikuntaa ja aktiivista kulkemista eri tavoin.

• Työnantajat voivat huolehtia, että käytössä on turvalliset pyöräparkit ja riittävät pukuhuone- ja pesutilat.
• Työnantajat voivat tarjota työntekijöille tukea julkisten kulkuneuvojen käyttöön, mikä lisää liikkeen määrää verrattuna autoiluun. Lisäksi käytössä voi olla työsuhdepyöräetu.
• Kävelypalaverit ja aktiiviset tauot lisäävät liikkumista työpäivän aikana. Työpaikat voivat myös kannustaa liikkumaan tarjoamalla työntekijöiden käyttöön pyöriä työasioiden hoitamiseen sekä mahdollistamalla liikunnan harrastamisen työajalla.
• Myös joustavat työajat sekä liikunta- ja hyvinvointiedut voivat madaltaa kynnystä liikkua.

Kylmä ilmasto lisää asumiseen liittyviä ilmastopäästöjä

Kylmän ilmaston ja suuren asumisväljyyden vuoksi suomalaisten asumiseen liittyvät ilmastopäästöt ovat suuret. Lämmitykseen käytettävän sähkön kulutus aiheuttaa suurimman osan asumisen hiilidioksidipäästöistä.

Sähköntuotannossa on käynnissä siirtymä uusiutuvaan energiaan, mutta se ei ole vielä täysin toteutunut.

Monet suomalaiset lämmittävät kotiaan myös puulla, mikä aiheuttaa noin 40 prosenttia Suomen pienhiukkaspäästöistä. Puunpolton nokihiukkaset lämmittävät ilmastoa ja ovat haitallisia terveydelle.

Puunpoltossa syntyvät pienhiukkaset sekä soluille myrkylliset ja syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja muut yhdisteet vaikuttavat sydän- ja hengityssairauksien kehittymiseen ja oireisiin.

Miten päättäjät voivat edistää kestävää energiankäyttöä?

• Vihreää siirtymää voidaan edistää tukemalla taloudellisesti kotitalouksien energiaremontteja. Esimerkiksi siirtyminen öljylämmityksestä vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, kuten maalämpöön, pienentää päästöjä.
• Tiheästi asutuilla alueilla puunpolton päästöt voivat heikentää ilmanlaatua. Kuntakohtaisilla määräyksillä voidaan säännellä tulisijojen käyttöä.
• Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa on huomioitava niiden vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen. Viheralueet, puustovyöhykkeet ja harkittu rakennusten sijoittelu toimivat tuulensuojina, tarjoavat varjoa ja haihduttavat kosteutta sekä vähentävät siten rakennusten energiankulutusta.
• Vuosikymmenten ajan tärkeitä toimia ovat olleet myös energiatehokkuussopimukset, joilla suomalaiset yritykset, kunnat ja muut toimijat sitoutuvat parantamaan energiatehokkuuttaan ja vähentämään päästöjä osana valtakunnallisia ja EU:n tavoitteita.
• Päättäjät voivat lisäksi edistää energiatehokkaiden jäähdytysjärjestelmien käyttöönottoa julkisissa toimitiloissa. Vaikka ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmien käyttö kuluttaa energiaa, suojaa koneellinen jäähdytys helteillä erityisesti ikääntyneitä ja pitkäaikaissairaita vakavilta terveyshaitoilta.