Kenelle ohje on tarkoitettu?
Tämä ohje on tarkoitettu vammaisalan ammattilaisille. Ohje on suositus, joka perustuu lainsäädäntöön.
Sivun ohje on uuden vammaispalvelulain (675/2023) mukainen. Uusi vammaispalvelulaki on voimassa 1.1.2025 alkaen, ja siinä on siirtymäaika 31.12.2027 asti. Ahvenanmaalla sovelletaan edelleen vanhaa vammaispalvelulakia (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987).
Lue lisää vammaispalvelulain siirtymäsäännöksistä
Tietoa vammaispalvelupäätöksistä ja vammaispalvelujen hakemisesta saa ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen vammaispalveluihin. THL ei käsittele yksittäisiä asiakastapauksia.
Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa?
- Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta määrätä omasta elämästä ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista.
- Itsemääräämisoikeus merkitsee oikeutta yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
- Kyseessä on meille jokaiselle kuuluva perusoikeus.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen tavoitteena ja keskeisenä periaatteena on vammaisen henkilön ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden vahvistaminen. Nämä kaikki liittyvät tiiviisti toisiinsa. Osallisuus ei voi toteutua, ellei ihminen saa itse päättää asioistaan. Itsemääräämisoikeudessa on kyse siitä, saako ihminen käyttää itse valtaa omissa asioissaan vai käyttääkö sitä joku hänen puolestaan.
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sosiaalihuollossa
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä.
Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen.
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 8 §)
(Sosiaalihuoltolaki 36 §)
Itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava, vaikka asiakkaan mielipiteen esille saaminen olisi vaikeaakin. Jos asiakkaan mielipidettä ei ole mahdollista saada selville muuten, sitä on selvitettävä yhdessä asiakkaan läheisten tai laillisen edustajan kanssa.
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 §)
Vaikka sosiaalityössä ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja edistettävä perusoikeuksien toteutumista, joissakin tilanteissa saatetaan joutua rajoittamaan asiakkaan perusoikeuksia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos henkilön oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus on uhattuna henkilön aggressiivisen käytöksen takia. Lähtökohta on, että henkilön perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain laissa erikseen säännellyissä tilanteissa ja niin vähän kuin on välttämätöntä.
Rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia tilanteita varten on säännökset vain lastensuojelu-, mielenterveys-, päihdehuolto- ja kehitysvammalaissa.
Itsemääräämisoikeus kehitysvammalaissa
Itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa koskevat säännökset on kehitysvammalaissa koottu lain 3 a lukuun.
Luku sisältää säännökset
- itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta
- toimenpiteistä, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja vahvistetaan itsemääräämisoikeutta
- rajoitustoimenpiteiden käytön arvioinnista ja vähentämisestä
- rajoitustoimenpiteiden käytön yleisistä edellytyksistä
- erityisistä edellytyksistä kunkin yksittäisen rajoitustoimenpiteen käytölle
- yksityiskohtaiset säännökset sallituista rajoitustoimenpiteistä
- kirjaamisesta ja jälkiselvittelystä sekä selvitys- ja tiedoksiantovelvollisuudesta
- virkavastuusta ja vahingonkorvausvastuusta.
Lisäksi kehitysvammalaissa on säännös viranomaisvalvonnasta. Se velvoittaa Lupa- ja valvontavirastoa valvomaan kehitysvammalaissa mainittujen rajoitustoimenpiteiden käyttöä.
(Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 75 a §)
Itsemääräämisoikeuden näkökulmasta keskeisiä ovat lisäksi kehitysvammalain säännökset tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. Laissa on säännökset muun muassa tahdosta riippumattoman erityishuollon edellytyksistä ja päätöksenteosta koskien tahdosta riippumatonta erityishuoltoa ja tutkimukseen määräämistä.
Säännökset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä lisättiin kehitysvammalakiin vuonna 2016. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuille on samana vuonna kerätty muutoksiin liittyvää tietoa sekä kysymyksiä ja vastauksia. Sivulla on muun muassa muistio kehitysvammalain muutosta koskevista perusteluista ja taulukko, jossa kuvataan rajoitustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa.
Huomio STM:n taulukon tiedoista
STM:n taulukko on laadittu vuonna 2016, eikä sitä ole päivitetty. Taulukossa mainitaan työtoiminta palveluna, jossa rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää. Tämä koskee nykyisin vain vanhan sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa, ei vammaispalvelulain 27 §:n mukaista kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa. Vammaispalvelulain mukaisessa kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnassa rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää.
Kuntainfo: Mikä muuttuu kehitysvammalaissa? (STM, 2016)
Jos vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, ne on kirjattava asiakassuunnitelmaan.
(Vammaispalvelulaki 4 §)
Erityishuollossa olevan henkilön asiakassuunnitelmaan on kirjattava toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
(Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 42 a §)
Tällä kehitysvammalaissa mainitulla asiakassuunnitelmalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista asiakassuunnitelmaa, johon kirjataan lisäksi itsemääräämisoikeuden toteutumista edistävät toimenpiteet. Käytännössä toimenpiteet voidaan kirjata myös erilliseen asiakassuunnitelman liitteeseen.
Hyvinvointialueen velvollisuutena on varmistaa, että asiakas saa asianmukaista apua, tukea ja palvelua. Hyvinvointialue on myös viime kädessä vastuussa siitä, että asiakkaan itsemääräämisoikeus toimintayksikössä toteutuu. Siksi kehitysvammalaissa mainitun asiakassuunnitelman laatiminen on aina hyvinvointialueen vastuulla.
Hyvinvointialueen vastuulla olevaan kehitysvammalain mukaiseen asiakassuunnitelman pitää kirjata toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.
Hyvinvointialueen vastuulla olevaan asiakassuunnitelmaan pitää kirjata toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.
Asiakassuunnitelmassa on oltava tiedot
- toimenpiteistä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi
- kohtuullisista mukautuksista henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi
- henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä
- keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä ja
- rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään.
Asiakassuunnitelma on laadittava yhteistyössä erityishuollossa olevan henkilön ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan tai hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä.
(Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 42 a §)
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 9 §)
Hyvinvointialue seuraa kehitysvammalaissa tarkoitetun asiakassuunnitelman toteutumista.
Kehitysvammalaissa tarkoitettua asiakassuunnitelmaa on tarkistettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskien tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.
Asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa tulee erityisesti arvioida käytetyn rajoitustoimenpiteen vaikutusta asiakassuunnitelmaan. Tällöin tulee erityisesti arvioida käytettyjä rajoitustoimenpiteitä ja sitä, miten jatkossa menetellään niin, ettei rajoitustoimenpiteiden käyttöön tarvitsisi turvautua. Jos rajoitustoimenpiteen käytön arvioidaan olevan välttämätöntä, tulee arvioida, miten rajoitustoimenpiteen käyttöä voitaisiin vähentää. Lisäksi tulee arvioida sitä, onko nykyinen toimintayksikkö asiakkaalle tarkoituksenmukainen.
(Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 42 a §)
Palvelujen toteuttamissuunnitelma ja itsemääräämisoikeus
Palvelujen toteuttamissuunnitelma on tärkeä arjen yhteistyöväline, joka on tehtävä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa hänen tahtoaan on selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa, omaisen tai läheisen kanssa.
Hyvinvointialueen työntekijän tekemän asiakassuunnitelman lisäksi palveluyksikössä on yleensä tarpeellista tehdä vammaiselle henkilölle käytännönläheisempi palvelun toteuttamissuunnitelma koskien itsemääräämisoikeutta tukevia ja edistäviä toimia. Toteuttamissuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista kirjata itsemääräämisoikeutta tukevat ja edistävät toimet.
Esimerkiksi asumisyksikössä sekä päivä- tai työtoiminnassa tehtävässä palvelun toteuttamissuunnitelmassa kuvataan, miten toimet toteutetaan asiakkaan arjessa käytännössä.
Palveluyksikössä seurataan palvelun toteuttamissuunnitelman toteutumista jatkuvasti arjessa. Toteuttamissuunnitelmaa on muutettava tarvittaessa.
Lähteet
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 (Finlex)
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex)
STM Kuntainfo: Mikä muuttuu kehitysvammalaissa?
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 (Finlex)