Maahanmuuttaneet lastensuojelun asiakkaina

Onnistuneen ja merkityksellisen kohtaamisen perusta on aito luottamus ja kunnioitus. Luottamus syntyy arvostavasta kohtaamisesta ja erilaisuuden ymmärtämisestä. Luottamuksellinen suhde vahvistaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, sovittuihin tukitoimiin ja yhteiskuntaan. Luottamuksellinen ilmapiiri rohkaisee asiakasta kysymään ja olemaan aktiivisena toimijana lastensuojelun palvelussa. Siksi luottamuksen rakentaminen on keskeinen osa kaikkea toimintaa.

Kulttuurisensitiivisellä ja antirasistisella työotteella tarkoitetaan ammattilaisten tietoista pyrkimystä kohdata asiakas kunnioittavasti ja arvostavasti, tunnistaen sekä yksilölliset tarpeet ja kulttuuriset taustat että rakenteelliset haasteet. Se edellyttää herkkyyttä ymmärtää, miten kulttuuri, kieli ja uskonto vaikuttavat ihmisen arkeen ja identiteettiin, sekä aktiivista toimintaa syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi. On tärkeää purkaa syrjiviä rakenteita ja ennakkoluuloja, edistää yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että jokainen asiakas tulee kuulluksi ja hyväksytyksi.

Osa Suomeen muuttaneista on saattanut kokea vaikeita ja traumaattisia kokemuksia lähtömaassa, matkalla Suomeen ja/tai Suomessa. Traumainformoitu työote on pyrkimystä ymmärtää yksilön traumaattisia kokemuksia ja niiden vaikutuksia arkeen ja käyttäytymiseen. Työotteessa tunnistetaan, että nykyiset haasteet voivat olla seurausta menneistä traumoista, ja asiakkaaseen suhtaudutaan inhimillisesti ja myötätuntoisesti. Keskeistä on turvallisuuden tunteen vahvistaminen ja luottamuksen rakentaminen.

Ammattilaisena on hyvä huomioida asiakkaan tausta ja kielitaito. Selkeä yleiskieli on hyvä perusta, mutta käytä tarvittaessa selkokieltä, audiovisuaalista viestintää ja huomioi sanattoman viestinnän kulttuurierot. Muista selittää auki ammattikieli. Varmista ymmärrys pyytämällä asiakasta kertomaan omin sanoin, miten hän kuuli ja miten tulkitsee asian.

Suomeen muuttaneiden kanssa työskenneltäessä on tärkeää huomioida, että viestintätyylit ovat usein kulttuurisidonnaisia. Sama vuorovaikutustilanne voi saada eri merkityksiä eri taustoista tulevien ihmisten kesken, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin. Kun kielellinen kommunikointi on rajallista, ei-kielelliset keinot korostuvat. Näitä ovat mm. ilmeet, eleet, taukojen käyttö, katsekontakti, kosketus ja tilan käyttö. Perehtymällä erilaisiin viestintätyyleihin voit vähentää epäselvyyksiä ja edistää ymmärrystä.

Tulkkia tarvitaan, jos työntekijällä ja asiakkaalla ei ole yhteistä kieltä. Tulkkivälitteinen työskentely on sekä asiakkaan että ammattilaisen oikeus. Tulkkivälitteinen työskentely varmistaa mm. potilasturvallisuuden, yhdenvertaisuuden toteutumisen ja työntekijän oikeusturvan. On äärimmäisen tärkeää, että asiakas voi osallistua ja tulla kuulluksi omalla kielellään. On hyvä huomioida, että lastensuojelun erityissanasto voi olla monille asiakkaille haastavaa, vaikka he puhuisivat suomea tai ruotsia arkipuheessa.

Tulkkaukselle on varattava riittävästi aikaa. Tulkille voi lähettää etukäteen tietoa tapaamisen aiheista, jotta hän voi valmistautua. Tulkkauksessa voidaan käyttää läsnä- tai etätulkkausta, ja muodosta on hyvä sopia asiakkaan kanssa. Etätulkkaus voi olla hyvä ratkaisu erityisesti pienissä kieliryhmissä. Lapsia, puolisoa tai sukulaisia ei suositella käytettäväksi tulkkeina, sillä se voi heikentää luottamusta ja vaarantaa tiedon oikeellisuuden.

Tulkeilla on salassapitovelvollisuus ja puolueettomuus, jotka on hyvä kertoa tapaamisen alussa. Luottamuksen säilyttämiseksi tulkin ei tulisi keskustella työntekijän kanssa ennen tapaamista, ja hänen on hyvä poistua yhtä aikaa asiakkaan kanssa.

Jokainen asiakas ja perhe on ainutlaatuinen. Kulttuuritausta ei yksin määritä ihmistä, eikä maahanmuuttaneiden haasteita tule supistaa kieliongelmiin tai kulttuurisiin eroihin. On tärkeää huomioida arjen huolet, kuten yhteydet läheisiin, käytännön asioiden hoitamisen vaikeudet, epävarmuus, stressi sekä rasismi ja ulkopuolisuuden kokemukset. Avoin dialogi vahvistaa luottamusta ja auttaa näkemään asiakkaan yksilönä, ei stereotypioiden kautta. Avoimet, uteliaat kysymykset auttavat luomaan yhteistä ymmärrystä.

Lastensuojelun ammattilaisen tehtävä on varmistaa, että asiakas ymmärtää lastensuojelun tarkoituksen sekä toimenpiteiden ja tukitoimien perustelut. On tärkeää huomioida, että maahanmuuttaneilla voi olla aiemmista kokemuksista lähtömaassa tai Suomessa kumpuavaa epäluottamusta viranomaisia kohtaan, mikä voi johtaa siihen, että asiakas ei kysy tai kerro olennaisia asioita. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen edellyttää konkreettisia esimerkkejä, asioiden kertaamista sekä ystävällistä ja asiallista suhtautumista, mikä vahvistaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta erityisesti asiakastyössä Suomeen muuttaneiden kanssa.

Yhdessä nämä periaatteet ja käytännöt vahvistavat luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, mikä on erityisen tärkeää asiakastyössä, jossa kohdataan kulttuurisesti moninaista väestöä.