Oikeuspsykiatrinen valvonta-aika ja hoidon lopettaminen – Tahdosta riippumattoman erityishuollon lopettaminen

• Erityishuollon lopettamista koskevan henkilön nimi, henkilötunnus ja postitusosoite
• Vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä nimi, yhdyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
• Henkilön kotipaikkakunnan mukaisen hyvinvointialueen päätöksiä tekevän ryhmän nimi, yhdyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Kaikki olennaiset ja ajankohtaiset diagnoosit.

Oikeuspsykiatrisen erityishuollon alku: Tiivistä olennaiset asiat tapahtuneesta rikoksesta, mielentilatutkimuksen tai vastaavan lausunnon johtopäätöksistä ja THL:n sekä oikeuden ratkaisuista.

Aiempi kehitysvammahuolto ja psykiatrinen hoito

• Psykiatrinen sairaushistoria: Kuvaile lyhyesti henkilön olennaiset taustatiedot ja mahdolliset psykiatriset hoidot ennen nykyisen erityishuoltojakson alkua. Kuvaile kehitysvammaisuuden toteamiseen liittyvät asiat ja aikaisempi huoltopolku.
• Ajankohtainen kehitysvammahuolto: Kuvaile lyhyesti ajankohtaisen kehitysvammahuoltojakson kulku sekä käytetyt lääkinnälliset ja kuntouttavat toimet, samoin mahdollinen samanaikainen psykiatrinen ja päihdelääketieteellinen hoito, sekä tavoitteiden toteutuminen. 

Asuminen: Kuvaile asumispalveluyksikön tarjoamat hoito-, kuntoutus- ja tukitoimet sekä niiden saatavuus, myös henkilöstön osalta. Tarkista että yksikön omavalvontasuunnitelma on ajantasainen. Mikäli henkilö asuu itsenäisesti, kuvaa, miten hänen mahdollinen tuen tarpeensa on huomioitu ja vastaavatko tarjotun tuen laatu ja määrä henkilön erityistarpeita myös tulevaisuudessa mahdollisissa riski- tai kuormitustilanteissa. 

Edunvalvoja: Mahdollisen edunvalvojan nimi, yhteystiedot ja missä asioissa edustaa päämiestään.
 

Status: Kuvaile henkilön viimeaikainen ja ajankohtainen psyykkinen terveydentila ja kognitiivinen taso. Kuvaile myös mahdolliset kehitysvamman aiheuttamat puutosoireet ja niistä aiheutuvat haasteet. Pyri objektiivisen arvion lisäksi kuvaamaan myös henkilön oma käsitys voinnistaan ja tilanteestaan. Erilaisten toimintakykyä tai oireilua kuvaavien mittareiden (SOFAS, GAF ym.) käyttö on suositeltavaa.

Riskinarvio: Yhteenveto viimeisimmästä riskinarviosta (esim. START, HCR-20 V3). Pyri avaamaan keskeisten muuttujien käytännön merkitys. Riskiarvion tulee olla ajantasainen ja laadittu enintään kolme kuukautta ennen erityishuollon lopettamista koskevaa esitystä.

Hoidon sisältö: Tapaamisten tiheys (lääkäri, hoitaja, muu ammattihenkilö), mahdolliset kuntoutumista edistävät toiminnot, tukitoimet arjessa, terapeuttiset hoidot, lääkitys, sosiaalinen tuki, päihdehoidot, tukiverkosto ym.

Asumisjärjestelyt jatkossa: Arvioidaanko ajankohtaiset asumisjärjestelyt tuen tasoltaan riittäviksi ja henkilön kuntoutumista edistäviksi ja onko asumiseen suunniteltu muutoksia? Mikäli asumisjärjestelyissä on ennakoitavissa muutoksia, pyri kuvaamaan myös, miten muutokset on huomioitu hoitosuunnitelmassa.

Somaattisen terveydentilan hoito: Mahdolliset huomioon otettavat sairaudet ja niiden hoitojärjestelyt. Mikä taho tulee vastaamaan kehitysvammaisen henkilön perusterveydenhuollosta.

Riskinhallintasuunnitelma: Kuvaa riskinarvioon perustuva riskinhallintasuunnitelma tahdosta riippumattoman erityishuollon jälkeen. Miten henkilö on osallistunut riskinhallintasuunnitelman laatimiseen? Kuvaile olennaiset väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä lisäävät ja siltä suojaavat tekijät ja miten ne on huomioitu riskinhallintasuunnitelmassa. Kuvaa myös henkilökohtaiset ennusmerkit ja esioireet, jotka saattavat ennakoida voinnin huononemista, sekä henkilölle mahdollisesti laadittu kriisisuunnitelma.
 

Henkilöä täytyy kuulla hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaan. Kuvaile, miten tahdosta riippumattoman erityishuollon sisältö, käytännöt ja lopettaminen on henkilölle selvitetty (suullisesti/kirjallisesti/tulkin välityksellä). Kirjaa, mitä henkilöltä on kysytty. Mikä on henkilön oma käsitys selviytymisestään, mikäli tahdosta riippumaton erityishuolto lopetetaan.

Kuvaile, miten päätöksenteko ja ratkaisuvaihtoehdot asiassa on henkilölle selvitetty ja kirjaa henkilön mielipide, mikäli tahdosta riippumaton erityishuolto lopetetaan tai ei lopeteta. Kuvaa, onko henkilö käsityksesi mukaan ymmärtänyt tahdosta riippumatonta erityishuoltoa koskevan asian. Kysy ja kirjaa ne mahdolliset lisäkysymykset, jotka voivat arviosi mukaan olla hyödyllisiä asian ratkaisun kannalta.