Viime vuosina on noussut esiin huoli lasten ja nuorten liiallisesta digilaitteiden käytöstä sekä altistumisesta haitallisille sisällöille. Laajeneva tutkimusnäyttö digitaalisten laitteiden käytön haitoista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on karttunut.
THL ja Opetushallitus (OPH) julkaisivat talvella 2026 digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suositukset 0–13-vuotiaille. Nuorten vapaa-ajan digisuositusten työstäminen on myös alkanut yhdessä nuorten ja asiantuntijoiden kanssa.
Suositusten tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, turvallisuutta ja oppimista sekä ehkäistä digitaalisten laitteiden käytön ja sisältöjen aiheuttamia haittoja. Suosituksilla tuetaan lasten ja nuorten tasapainoista elämää.
Suosituksissa kuvataan digitaalisten laitteiden käytön ikärajasuositukset, laitteiden suositeltu käyttö sekä haitallisten ja hyödyllisten sisältöjen piirteet.
”Lasten digisuositukset on tarkoitettu vanhemmille ja muille lasten elämässä mukana oleville aikuisille tueksi pohdittaessa lasten digitaalisten laitteiden käyttöä. Suositukset sisältävät paljon oleellista tietoa, joka tukee hyvää lapsuutta”, kertoo johtava asiantuntija Päivi Lindberg
Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0–13-vuotiaille
Suositukset tiiviisti
- Aikuiset ovat vastuussa lasten digitaalisesta laitteiden käytöstä.
- Aikuisten tulee tarvittaessa rajoittaa digilaitteiden käyttöä, jotta lapsen arki on toimivaa ja tasapainoista.
- Lasten kanssa on tärkeä keskustella käytettävistä sisällöistä ja opetella niitä yhdessä.
- Lapsi tarvitsee päivittäin kasvokkaista vuorovaikutusta, leikkiä, lukemista, liikkumista, ulkoilua, säännöllistä ruokailua ja riittävästi unta.
- Laitteiden käytölle on ikäryhmittäiset suositukset, kuten esimerkiksi alle 13-vuotiaille ei suositella omaa älypuhelinta ja 2–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä.
- Digitaalisella laitteella käytettävän sisällön tulee olla lapselle sopivaa ja kehitystä tukevaa.
Suositukset koskevat lasten vapaa-aikaa, eivät esimerkiksi läksyjen tekoa tai kouluun liittyviä tehtäviä.
”Lasten digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus edellyttää aikuisen läsnäoloa, esimerkkiä ja opastusta. On tärkeää keskustella lapsen kanssa ja tutustua yhdessä digitaalisiin sisältöihin. Suositukset tukevat perheitä löytämään arkeen lapsen hyvinvointia edistävä tasapaino digilaitteiden käytön, levon, liikkumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen välillä”, sanoo tiimipäällikkö Saara Rapeli.
Alle 13-vuotiaiden suositukset ovat saatavilla suomen, englannin, ruotsin, venäjän, ukrainan, arabian ja somalin kielillä.
Tutustu digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suosituksiin 0–13-vuotiaille (Julkari)
Nuorten vapaa-ajan digisuositusten työstäminen on alkanut
Nuorten digisuositukset laaditaan 13–18-vuotiaille eli yläkouluikäisistä täysi-ikäiseksi saakka.
Kuten lasten digisuositukset, nuorten vapaa-ajan digisuositukset tehdään tiiviissä yhteistyössä THL:n, OPH:n, nuorten sekä eri alojen ja organisaatioiden ammattilaisten kesken. Suositusten valmistelussa hyödynnetään myös laajasti tutkimustietoa, olemassa olevia suosituksia sekä kansainvälisiä suosituksia.
Tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, turvallisuutta, mielenterveyttä ja oppimista siten, että huomiota saavat niin digitaalisuuteen liittyvät haasteet kuin mahdollisuudetkin.
”Digitaaliset laitteet ja sisällöt ovat kiinteä osa nuorten elämää. Ne ovat tärkeitä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen, tiedon etsimisen ja saamisen, viihteen ja myös oppimisen kannalta. Samaan aikaan on havaittu tarve tiedolle, ohjeille ja suosituksille. Keskeinen kysymys on, miten vahvistamme kestävästi nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta digiympäristöissä”, sanoo Lindberg.
THL ja OPH ovat kutsuneet asiaan perehtyneitä ja siitä kiinnostuneita asiantuntijoita yhteistyöverkostoon. Mukaan on toivottu erityisesti valtionhallinnon, alue- ja paikallishallinnon viranomaisia, tutkijoita, järjestöjä ja yrityksiä. Ilmoittautuneista muodostetaan verkosto, joka valmistelee kansalliset suositukset. Verkosto aloittaa yhteisen työskentelyn 5.6.
Nuorten näkemyksiä kootaan aluksi nuorten kehittäjäryhmässä, jota THL ja OPH ovat koonneet kutsuperiaatteella eri-ikäisistä ja eritaustaisista nuorista järjestöjen ja muiden toimijoiden avulla. Nuorten kehittäjäryhmä on mukana prosessin alusta suositusten julkaisuun saakka.
Syksyllä 2026 suosituksista järjestetään julkinen lausuntokierros sekä kuullaan nuoria ja vanhempia.
THL ja OPH julkaisevat nuorten vapaa-ajan digisuositukset vuoden 2027 alkupuolella.
Usein kysytyt kysymykset digisuosituksista
Liiallinen digilaitteiden käyttö voi haitata lapsen aivojen kehitystä, keskittymistä ja oppimista, heikentää fyysistä terveyttä ja motorisia taitoja sekä häiritä unta. Se voi vähentää sosiaalista vuorovaikutusta ja vaikuttaa vahingollisesti tunne-elämän kehittymiseen. Liiallinen ajanvietto ruutujen äärellä voi myös lisätä mielenterveyden haasteita ja altistaa riippuvuudelle. Lisäksi ruutuaika syrjäyttää helposti liikkumisen, leikin, lukemisen ja perheen yhteisen ajan.
Laitteita ja lapselle sopivaa sisältöä voi käyttää, mutta niiden käyttöä tulisi ajallisesti rajoittaa ja ohjata lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Näin päivittäinen digitaalisten laitteiden ja sisältöjen parissa käytetty aika pysyy kohtuullisena.
Laitteiden käytöstä on hyvä sopia yhdessä, jotta eri näkökulmat tulevat otetuiksi huomioon. Keskusteluun vaikuttaa, minkä ikäisistä lapsista on kyse. On tärkeää, että lapset voivat kokea säännöt oikeudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi. Digitaalisten laitteiden käytöstä on hyvä yhdessä sopia kullekin perheelle sopivat säännöt, joissa päätetään esimerkiksi milloin puhelinta ja laitetta käytetään tai ei käytetä sekä missä puhelinta ja laitetta säilytetään yön aikana.
On hyvä muistaa, että vanhempien oma digilaitteiden käyttö toimii esimerkkinä lapsille. Kun keskustellaan yhdessä laitteiden käytöstä, on myös vanhempien oma laitteiden käyttö hyvä ottaa mukaan keskusteluun.
Erityisesti unitutkijat ovat nostaneet esiin, että ruutujen käyttö tulisi lopettaa vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa. Erilaiset valo-, ääni- ja liikeärsykkeet pitävät aivot aktiivisina ja häiritsevät unen tuloa.
Alle 2-vuotias tarvitsee kehittyäkseen aikuisen läsnäoloa ja läheisyyttä, ympäristön tutkimista, liikkumista, leikkiä ja lukemista. Lapsi kehittyy ja oppii asioita vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja erityisesti kielen kehitykselle tärkeää on kasvokkainen vuorovaikutus. Ihmisen aivojen kehitys ja kehitys ylipäänsä on nopeinta ensimmäisten vuosien aikana, digitaaliset laitteet eivät hyödytä pienen lapsen kehitystä.
Tutkimukset osoittavat, että digilaitteiden käyttö lisääntyy oman laitteen hankinnan myötä. Liiallisella digilaitteiden käytöllä taas on haittavaikutuksia esimerkiksi aivojen kehittymiseen sekä keskittymiskykyyn. Laitteiden hankinnan viivästymisellä voidaan välttää älypuhelinten sisältämien sovellusten haittavaikutuksia. Tasapainon löytäminen on keskeistä, sillä esimerkiksi liiallinen pelaaminen tai sosiaalisessa mediassa viihtyminen voi syrjäyttää muita elämän osa-alueita.
Toisaalta suojaavat tekijät – kuten luotettavat ihmissuhteet, riittävä uni ja liikunta – vähentävät haittoja ja tukevat hyvinvointia.
Lapsen oman puhelimen hankintaa kannattaa viivästyttää siihen saakka, kunnes puhelimelle on todellinen tarve lapsen arjessa. Lapsen huoltaja päättää, tarvitseeko lapsi puhelinta, ja vastaa sen vastuullisesta käyttöönotosta. 6–13-vuotiaalle ei suositella älypuhelinta. Jos 6–13-vuotiaalle halutaan hankkia puhelin, suositellaan puhelinta, jossa on vain rajalliset ominaisuudet, kuten soitto- ja viestimahdollisuus.
Digitaalisten taitojen harjoitteluun lapsi ei tarvitse erikseen omaa laitetta. Erilaisia ohjelmia voi katsoa ja käyttää perheen yhteisillä laitteilla ja digitaitoja voi opetalla koulun omilla laitteilla.
Jos lapsella on jo oma älypuhelin, sen voi pitää, mutta silloin kannattaa kiinnittää huomiota sen käyttöön, sisältöihin ja ruutuaikaan. Kannattaa keskittyä siihen, miten lapsi laitetta käyttää ja asettaa käytölle sopivia rajoituksia. Lapsi ei saa käyttää eikä altistua sisällöille tai sovelluksille, jotka sisältävät hänen kehitykselleen haitallista sisältöä. Sosiaalisen median palveluita eivät myöskään saa käyttää alle 13-vuotiaat.
Jos perheellä on mahdollisuus vaihtaa älypuhelin lapsen ikätasolle sopivampaan puhelimeen, sen voi vaihtaa.
Sosiaalisen median ympäristöt pohjaavat algoritmeihin, jotka on säädetty maksimoimaan käyttäjän alustalla viettämä aika. Tämä altistaa somen ongelmalliselle ja mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavalle käytölle, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin, mielenterveyteen ja ajankäyttöön.
Somen koukuttavan luonteen lisäksi lapset saattavat törmätä alustoilla epäsopivaan sisältöön ja toimijoihin, kuten sopimattomalle mainonnalle, seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelulle (grooming), vihamieliselle ja väkivaltaiselle sisällölle tai rikolliselle toiminnalle. Lapsilla ja nuorilla itsesäätely ja kriittinen medialukutaito ovat vielä kehittymässä. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä vähemmän hänellä on mahdollisuuksia arvioida sosiaalisen median uhkia tai suojata siellä itseään haitalliselta toiminnalta ja sisällöiltä.
Monet sosiaalisen median palvelut ovat myös asettaneet käyttöehdoissaan ikärajaksi 13 vuotta. Sosiaalisen median palvelujen ikärajoja tulee noudattaa, eikä vanhempien tule antaa lapsen käyttää palveluja käyttöehtojen vastaisesti.
Huolestua kannattaa silloin, kun digilaitteiden käyttö alkaa selvästi haitata lapsen hyvinvointia, arkea tai ihmissuhteita. Kyse ei yleensä ole yksittäisestä päivästä tai tunnista, vaan toistuvista muutoksista lapsen käytöksessä.
Esimerkiksi uniaika lyhenee tai unirytmi sekoittuu, koulutehtävät tai päiväkotipäivä sujuu huonommin, ruokailu, liikkuminen tai lepo jäävät vähemmälle. Käytöksessä voi ilmetä ärtyisyyttä, levottomuutta tai voimakkaita tunnepurkauksia erityisesti ruudun ääreltä poistuttaessa. Lisäksi voi olla vetäytymistä, alakuloa tai ahdistuneisuutta. Lapsi vaikuttaa väsyneeltä tai ylikuormittuneelta. Voi myös ilmetä sellaista, että laitteiden käyttö jatkuu salaa tai sovittuja sääntöjä rikotaan toistuvasti.
Jos vanhempana tarvitset tukea tai sinulla on herännyt huoli lapsesi hyvinvoinnista, saat apua neuvolasta, koulun opiskeluhuollon palveluista, sosiaalipalveluista sekä järjestöistä.
Suositukset ovat tarkoitettu kaikille alakouluikäisille ja sitä nuoremmille. Älypuhelinta tai sosiaalisen median käyttöä ei suositella alakouluikäisille. Käytännössä osa alakoululaisista on alakoulun päättyessä jo täyttänyt 13 vuotta ja osa on vielä 12-vuotiaita. On tärkeää, että samalla koululuokalla olevilla lapsilla on samankaltaiset säännöt. Tällä pyritään reiluun kohteluun, voidaan välttää ryhmäpainetta ja perheet voivat helpommin sopia yhteiset periaatteet.
Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0–13-vuotiaille (Julkari)
Kansallisten digisuositusten tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja oppimista sekä ehkäistä digitaalisten laitteiden käytön haittoja ja altistumista haitallisille sisällöille. Suosituksilla tuetaan lasten tasapainoista elämää.
Nuorten vapaa-ajan digisuositusten työstäminen alkaa yhdessä nuorten ja asiantuntijoiden kanssa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) kutsuvat asiantuntijat ja nuoret mukaan laatimaan nuorten vapaa-ajan digisuosituksia. Tavoitteena on etsiä keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen tasapainoiseen käyttöön ja rakentaa nuorten vapaa-aikaan suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat.
Digisuositukset lapsille ovat valmiit – omia älypuhelimia ei suositella alle 13-vuotiaille
Kansalliset vapaa-ajan digisuositukset lapsille tarkentuivat syksyn lausunto- ja kommenttikierroksen jälkeen. Valmiit suositukset sisältävät tiukennuksen älypuhelimen hankinnan suositusikärajaan, joka on nyt 13 vuotta.
Sosiaalinen media ja digitaalinen arki – Lapset, nuoret ja perheet muutoksen keskellä (Eduskunta)
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 4/2025.