Oikeuspsykiatrisen hoidon jatkaminen erityistilanteessa

Oikeuspsykiatrisen hoidon jatkamisen erityistilanteet

Oikeuspsykiatrisen hoidon jatkamisesta päätetään pääsääntöisesti hoitavassa terveydenhuollon yksikössä mielenterveyslain 12 §:n mukaisesti ja päätös alistetaan hallinto-oikeudelle. Kun kuuden kuukauden määräaika oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon jatkamisesta tai hoidon lopettamisesta päättäessä on ylittynyt, noudatetaan hoidon jatkamisprosessissa mielenterveyslain 17 b-d §:ä.

Tämä ohje on laadittu sairaaloille avuksi mielenterveyslain 17 b §:n tulkinnassa. Ohje ei ole sitova. Se vastaa THL:n tulkintaa pykälän edellyttämästä menettelystä ja se perustuu mainitun pykälän lisäksi sitä koskevaan hallituksen esitykseen (HE 92/2015 vp) ja oikeuskäytäntöön. Jos tuomioistuinratkaisut tulevaisuudessa muuttavat oikeusohjeiden tulkintaa, tullaan ohjeistusta päivittämään niitä vastaavaksi. Ohje koskee vain oikeuspsykiatrisia potilaita.

Mielenterveyslain 17 b §:ssä on säädetty hoidon jatkamisen edellytysten selvittämisestä sairaalassa näissä tapauksissa: 

Jos 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun potilaan hoidon jatkamisen edellytyksiä ei ole voitu selvittää sairaalassa 17 §:n 3 momentin mukaisessa määräajassa tai jos päätöstä hoidon jatkamisesta tai lopettamisesta ei ole muusta poikkeuksellisesta syystä tehty mainitussa määräajassa, sairaalassa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin on selvitettävä hoidon jatkamisen edellytykset välittömästi määräajan ylityksen ilmettyä. Jos potilas on poistunut sairaalasta, hoidon jatkamisen edellytykset on selvitettävä välittömästi, kun potilas on palannut tai palautettu sairaalaan. Jos 17 §:n 3 momentin mukaisen määräajan päättymisestä on kuitenkin kulunut yli yksi vuosi, potilaan hoitoon määräämisestä päätetään 2 luvun mukaisesti.

Edellä 11 §:ssä tarkoitetun lääkärin on tehtävä välittömästi määräajan ylityksen ilmettyä hoidon jatkamisen edellytysten selvittämiseksi väliaikaispäätös potilaan hoidon jatkamisesta, jonka nojalla potilasta saadaan pitää hoidossa enintään 14 päivää. Jos potilas on poistunut sairaalasta ja jää palaamatta sinne, 11 §:ssä tarkoitetun lääkärin on määrättävä potilas tutkittavaksi sairaalaan hoidon jatkamisen edellytysten selvittämiseksi enintään 14 päiväksi. Samoin on meneteltävä, jos potilas poistuu sairaalasta kesken hoidon jatkamisen edellytysten selvittämisen ennen kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt 17 c §:ssä tarkoitetun muun kuin väliaikaispäätöksen hoidon jatkamisesta tai päätöksen hoidon lopettamisesta. Potilaan palauttamiseksi sairaalaan voidaan pyytää poliisin virka-apua. Virka-avusta säädetään 31 §:n 2 momentissa.

Hoidon jatkamisen edellytysten tultua selvitetyksi 11 §:ssä tarkoitetun lääkärin on lähetettävä viipymättä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle esitys potilaan hoidon jatkamisesta tai lopettamisesta. Esityksen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset potilaan hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen olemassa. Lisäksi esityksessä on selvitettävä syy 17 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan ylitykselle. 

Menettely sairaalassa määräajan ylityksen havaitsemisen jälkeen

Mielenterveyslain 17 §:n mukainen kuuden kuukauden määräaika on ehdoton ja sitä on noudatettava. Jos määräaika kuitenkin jostain poikkeuksellisesta syystä ylittyy, ei hoidon jatkamisesta voida päättää normaalin menettelyn mukaisesti. Menettelystä näistä tilanteissa säädetään sairaalan osalta edellä mainitussa 17 b §:ssä.

Määräajan ylitys voi johtua esimerkiksi potilaan karkaamisesta, sairaalassa tapahtuneesta erehdyksestä tai siitä, että hallinto-oikeus on muoto- tai menettelyvirheen takia jättänyt hoidon jatkamista koskevan päätöksen vahvistamatta ja määräaika on tällä välin ylittynyt. Vaikka siis alkuperäinen hoidon jatkamista koskeva päätös olisi sairaalassa tehty ajallaan, mutta hallinto-oikeus jättäisi sen vahvistamatta, tulkitaan tämä määräajan ylitykseksi.

Mikäli määräajan ylittyminen johtuu sairaalan lääkärin laiminlyönnistä tai virheestä, voivat myös virkavastuuta koskevat säännökset tulla sovellettavaksi. Hallituksen esityksen mukaan väliaikaispäätöksen tai määräyksen laatimisessa noudatetaan hallintolain (434/2003) säännöksiä (HE 92/2015 vp, s. 27).

Potilas on sairaalassa, kun määräajan ylitys havaitaan

Määräajan ylityksen havaittuaan sairaalan psykiatrisesta hoidosta vastaavan ylilääkärin tai, jos hän on esteellinen tai estynyt, muun tehtävään määrätyn ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkärin on välittömästi tehtävä potilaan hoidon jatkamisen edellytysten selvittämiseksi väliaikaispäätös hoidon jatkamisesta.

Väliaikaispäätös on kirjallinen päätösasiakirja ja siitä on käytävä selvästi ilmi 

  1. päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta; 
  2. asianosainen, johon päätös välittömästi kohdistuu; 
  3. päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; 
  4. sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä. 
  5. asianosaisen kuuleminen; sekä
  6. päivämäärä, jolloin päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi.

Väliaikaispäätökseen liitetään hallintolain 47 §:n mukainen valitusosoitus. Valitusosoituksessa on mainittava

  1. valitusviranomainen;
  2. viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä
  3. valitusaika ja mistä se lasketaan.

Lisäksi valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Väliaikaispäätöksen perusteella potilasta saadaan pitää sairaalassa enintään 14 päivää.

Potilas on poistunut sairaalasta, kun määräajan ylitys havaitaan

Jos potilas on poistunut sairaalasta (luvan kanssa tai luvatta) ja jää palaamatta sinne, lääkäri ei voi tehdä edellä mainittua väliaikaispäätöstä. Näissä tilanteissa lääkärin on määrättävä potilas sairaalaan tutkittavaksi hoidon jatkamisen edellytysten selvittämiseksi. Määräys on tehtävä heti, kun määräaika on ylittynyt ja potilaan poistuminen on havaittu.

Määräysasiakirjan laatimisessa noudatetaan hallintolain säännöksiä soveltuvin osin ja siihen liitetään hallintolain 47 §:n mukainen valitusosoitus. Hoidon jatkamisen edellytyksiä koskeva tutkimus saa kestää enintään 14 päivää, joka lasketaan siitä, kun potilas on saatu palautettua sairaalaan.

Väliaikaispäätöstä ei siis näissä tilanteissa määräyksen lisäksi tarvita, vaan potilasta saadaan hänen sairaalaan palauttamisensa jälkeen pitää tutkittavana määräyksen nojalla 14 päivää. Päivämäärän, jona potilas on saatu palautettua sairaalaan, on kuitenkin käytävä ilmi asiakirjoista, sillä käsittelyaika lasketaan tästä päivästä.

Määräyksen perusteella voidaan pyytää poliisin virka-apua potilaan palauttamiseksi sairaalaan. Jos taas potilaasta on tehty väliaikaispäätös ja hän tämän jälkeen poistuu sairaalasta, voidaan virka-apua pyytää väliaikaispäätöksen perusteella. Jos potilas on kuitenkin palannut sairaalaan ennen kuin määräys potilaan tutkittavaksi ottamisesta on ehditty tehdä, tehdään väliaikaispäätös. Määräys on siis käytössä niissä tilanteissa, joissa väliaikaispäätöstä ei potilaan sairaalasta poistumisen takia voida tehdä. Asiakirjasta on myös käytävä selvästi ilmi päivämäärä, jolloin määräys on annettu asianosaiselle.

Hoidon jatkamisen edellytysten selvittäminen

Väliaikaispäätöksen tekemisen tai määräyksen nojalla potilaan sairaalaan palauttamisen jälkeen sairaalassa työskentelevän virkasuhteisen lääkärin on välittömästi selvitettävä hoidon jatkamisen edellytykset. Hoidon jatkamisen edellytysten selvittämiseksi ei ole tarpeen laatia tarkkailulausuntoa tai asettaa potilasta tarkkailuun, vaan häntä voidaan siis väliaikaispäätöksen tai määräyksen nojalla pitää sairaalassa tutkittavana enintään 14 päivää. Hoidon jatkamisen edellytykset selvitetään kuitenkin muutoin vastaavasti kuin päätettäessä oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon jatkamisesta yleensä. 

Esitys oikeuspsykiatrisen hoidon jatkamisesta

Hoidon edellytysten selvittämisen jälkeen sairaalan lääkärin on lähetettävä esitys hoidon jatkamisesta sekä tehty väliaikaispäätös tai määräys potilaan tutkittavaksi ottamisesta THL:lle. Potilasta on myös kuultava hoitoon määräämisestä ja se on kirjattava asiakirjoihin. Potilaalla on mahdollisuus myös erillisen kirjallisen kuulemislausuman toimittamiseen, mutta tämäkin tulee toimittaa THL:lle ennen sairaalan tekemän väliaikaispäätöksen umpeutumista. 

THL käsittelee asian mielenterveyslain 17 c §:n mukaisesti. Koska THL:n on joko päätettävä hoidon jatkamisesta tai lopettamisesta tai tehtävä uusi väliaikaispäätös 14 päivän sisällä sairaalan tekemän väliaikaispäätöksestä, on sairaalan esityksen ehdottomasti oltava THL:llä viimeistään 14 päivän kuluttua ennen virka-ajan päättymistä. Esitys on kuitenkin syytä toimittaa THL:lle heti, kun hoidon jatkamisen edellytykset on saatu selvitetyksi. Jos esitys poikkeuksellisesti toimitetaan vasta 14. päivänä tai muutoin viime hetkillä, on välttämätöntä olla THL:n yhteydessä puhelimitse.

Esityksen liitteet

  • väliaikaispäätös/määräys tutkittavaksi ottamisesta ja valitusosoitus
  • potilasasiakirjat
    • siltä ajalta kuin ne riittävästi selvittävät potilaan tilannetta
    • viimeisin voimassa ollut tarkkailulausunto (M2) ja hoitoonmääräämispäätös (M3) tai hallinto-oikeuden hylkäämät tarkkailulausunto ja hoitoonmääräämispäätös
  • potilaan erillinen kuulemislausuma tai kirjaus kuulemisesta suoraan esitykseen
  • mahdollinen hallinto-oikeuden päätös (jos hallinto-oikeus käsitellyt asiaa)
  • muu sairaalan tai asianomaisen näkemyksen mukaan olennainen tieto

THL:n hoitoonmääräämispäätöksen asema

Jos THL määrää potilaan hoidon jatkettavaksi, vastaa THL:n päätös sairaalan päätöstä ja on siis voimassa kuusi kuukautta. Sairaalan on siis tuon kuuden kuukauden jälkeen käsiteltävä asia normaalin hoidonjatkamisprosessin mukaisesti.